Juha Kuisma

Ei tullut ”omaa” kansanedustajaa

Lempäälän ja Vesilahden seutu ei saanut kevään eduskuntavaaleissa omaa kansanedustajaa, vaikka kahden kunnan alueelta oli ehdolla yhteensä kymmenen kansanedustajaehdokasta. Lähimmäksi pääsivät Lempäälästä Juha Kuisma (kesk.) ja Veijo Niemi (peruss.), jotka sijoittuivat vertauslukujen perusteella ryhmissään kolmannelle varasijalle. Lempäälässä äänestettiin kolmanneksi aktiivisemmin Pirkanmaalla. Äänestysaktiivisuus oli 73,6 %. Edellä olivat vain Pirkkala 75,4 % ja Punkalaidun 73,8 %….

Luotijuna on huono idea

Pauli Kiuru (kok.) kirjoitti (L-VS 9.4.), miten valtio rahoittaa pääkaupunkiseudun hankkeita ja laiminlyö Pirkanmaata ja muita maakuntia. Hänen esimerkkinsä ovat nimenomaan päättyvältä eduskuntakaudelta. Ne ovat Kataisen ja Stubbin istuvan hallituksen päätöksiä. Asetelman epäloogisuus ei voi olla herättämättä lukijassa kysymyksiä. Kirjoituksen perusteella maallikko päättelisi, että Kiuru on väärässä puolueessa. Mutta kirjoituksen jatko paljastaa asioiden oikean laidan….

Sote, kuntaliitokset ja alkoholi puhuttivat panelisteja

Lempäälän-Vesilahden Sanomat, Pirkan opisto ja Lempäälän lukio järjestivät Lempäälän oman vaalipaneelin aprillipäivänä 1. huhtikuuta. Paneeli alkoi kunnanjohtaja Olli Viitasaaren puheenvuorolla Lempäälän nykyisistä ja tulevista haasteista. Kasvusta ja monesta muusta seikasta johtuva huono taloustilanne Lempäälässä huolettaa Viitasaarta. Hän aikoo vaikuttaa vielä ennen eläköitymistään siihen, että kunnassa käynnistetään saneerausohjelma. – Vuosikate ei riitä poistoihin ja siitä seuraa…

Aaltio, Vuorensola, Veltto, Salovaara…

Etteikö yksittäisellä kansanedustajalla ole valtaa. Lempäälän kirkkoherra Erik Edner oli pappissäädyn edustaja, joka Ruotsinvallan ajan valtiopäivillä lausui syntysanat Tampereen kaupungin perustamiseksi. Jos joku kansanedustajaehdokkaistamme nyt lupaa, ettei tuo samainen käenpoika-Tampere Lempääläämme taikka Vesilahteamme kuntaliitoksella niele, pitäköön valituksi tullessaan lupauksensa. Vesilahtelaissyntyinen rovasti Frans Kärki, säveltäjä ja musiikin tuottaja Toivo Kärjen isä, oli maalaisliiton kansanedustaja 1920-luvulla, mutta…

Miten pidät kotikuntasi puolia, ehdokas?

Kysymykset: 1. Mikä on suurin epäkohta, joka suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi muuttaa? 2. Mitä olet itse tehnyt Suomen hyväksi? Yksi esimerkki. 3. ​Miten pidät kotikuntasi puolia, jos sinut valitaan eduskuntaan? Aleksi Kopponen, Lempäälä, kokoomus 1. Verotamme ja säätelemme itsemme hengiltä. Tuloverotusta tulee keventää kaikissa tuloluokissa – erityisesti matalapalkkaisten osalta. Ihmisten omaan päätöksentekokykyyn pitää ruveta luottamaan purkamalla…

Biotaloudesta työtä Pirkanmaalle

Mitä mahdollisuuksia biotaloudella on Pirkanmaan tulevaisuudelle? Voisiko Pirkanmaalla olla esimerkiksi muutama biojalostamo paperitehdasmittakaavassa tai lannoitetehtaita ja biokaasubusseja?Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus järjestivät Tampereella yhteisen biotalousseminaarin, joka starttasi alkuun biotalouden kehittämissuunnitelman laadinnan. Tavoitteena on luoda alan tilannekuva ja vauhdittaa kehittämistoimintaa. Maakuntastrategiassa ala on jo huomioitu. – Haluamme osallistujia mukaan tähän prosessiin, tuomaan uusia oivalluksia. Pirkanmaalle on…

Kyliin kannattaa rakentaa

Maaseudulle ja kyliin rakentaminen on vastatuulessa. Virallisesti asiaa ei ole linjattu, mutta ympäristöhallinnon kaavoittajille antamassa ohjauksessa on tämä sisältö. Äärimmillään kaikki se maalle rakentaminen, joka ei liity maatalouteen, metsätalouteen tai maaseutumatkailuun tulkitaan yhdyskuntarakenteen hajautumiseksi. Jos näin jatkuu, loppuvat kohta viimeisetkin kyläkoulut ja maaseutu autioituu hyödyttömäksi. Yhdyskuntarakenteen hajautumisperustelu on sikäli erikoinen, että kylissä asuu entuudestaan väkeä….

Itsenäisyys on yhteiskunnan rakentamista

Lempäälässä itsenäisyyspäivän juhlassa juhlapuheen pitänyt Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma muisteli kahtai jo liki pitäen unohtunutta lempääläistä, isää ja tytärtä Vihtor Emil Rantavaaraa ja Irma Rantavaaraa. – Heidän molempien elämäntyö liittyy konkreettisesti itsenäisen Suomen rakentamiseen. Isä oli Lempäälän johtava virkamies kuohuvina aikoina tammikuusta 1918 kesään 1945. Tytär oli opettaja ja professori, joka rakensi noin viidenkymmenen…

Kekritunnelmia museoraitilla Lempäälässä 26. lokakuuta

Onko suomalainen kekriperinne hallussa? Jos ei ole, kannattaa mennä Kuokkalan museoraitille kuulemaan ja kokemaan sunnuntaina 26. lokakuuta. Tapahtuma sopii kaikenikäisille ja pääsy on vapaa. Kekrimies Juha Kuisma kertoo kekrin – suomalaisen sadonkorjuujuhlan ja jakoajan – vietosta. Kekrimörkö ja kekritär musisoivat ja leikittävät. Pajassa on jännittävä tunnelma. Töllissä kiltti kekritär kertoo tarinoita. Lempäälän käsityökeskuksen järjestämässä pajassa…

Kierrätyksestä kohti biojalostusta

Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma (kesk.) muisteli Pirkanmaan jätehuoltoyhtiön 20-vuotisjuhlaseminaarissa 26. elokuuta, että agraarinen yhteiskunta ei tarvinnut jätehuoltoa, koska rajalliset materiaalivirrat mobilisoitiin paikallisesti ja kierrätettiin takaisin pelloille ja metsiin lannoitteiksi. Ohessa tiivistelmä hänen puheestaan. Teollisuuden kehitys toi muutoksen. Teollisuus edellyttää vuodenaikavaihtelusta riippumatonta energialähdettä eli fossiilisia polttoaineita. Toiminnot tuottavat jätettä. Vasta moderni yhteiskunta tekee kierrätyksestä organisoidun…

Kuisma on vuoden maaseututoimija

Pirkan Kylät ry on valinnut Juha Kuisman vuoden maaseututoimijaksi. Perusteluissaan yhdistys toteaa, että Kuisma on tulisieluinen aktiivinen kylien ja maaseudun puolestapuhuja, joka myös ihastuttaa ja pistää ajattelemaan asioita uusiksi lehtikolumneissaan ja kirjoissaan. Juha Kuisma on urallaan toiminut yhteiskunnallisten aineiden opettajana, toimittajana sanomalehdissä, tutkijana, pääministerin erityisavustajana, yrittäjänä ja Pirkanmaan kyläasiamiehenä. Vuodesta 2004 vuoden 2009 tammikuuhun Kuisma toimi…

”Selvitysmiehen esitys on paras mahdollinen”

  Julkisuudessa, muun muassa Lempäälän-Vesilahden Sanomissa, on eri näkökulmista otettu kantaa selvitysmies Rauno Saaren  ehdotuksiin, joista seudun kunnat päättävät 14. huhtikuuta samanaikaisesti pidettävissä valtuustojen kokouksissa. Kun jotkut esitetyt tiedot ovat epätarkkoja tai suorastaan vääriä, on syytä  kertoa asiasta se näkemys, joka Lempäälää edustaneelle ohjausryhmän jäsenelle on asiasta  muodostunut. Tärkein oikaistava väite on se, että seutukaupunki…

Kylät kohtasivat Ideaparkissa

Suomen sanan kylä arvellaan juontuvan kylki -sanasta; kylä on paikka jossa ihmiset elivät kylki kyljessä. Myös ruotsin ja tanskan by (kylä) ja englannin by (vieressä) lienevät keskenään samaa perää. Suomessa kylämäisissä ympäristöissä asuu yhteensä suunnilleen saman verran ihmisiä kuin pääkaupunkiseudulla, vaikkei mediassa syrjäseutujen asukkaiden tekemisiä noteeratakaan yhtä paljon kuin kaupunkilaisten. Ideaparkissa järjestettiin Kylät kohtaavat  -seminaari…