Kari Isokivijärvi

Ruisrääkkä raksuttaa läpi yön vielä heinäkuussakin

”Ruislinnun laulu korvissani..” Apilapelloilla suviyössä kaikuva merkillinen raksutus ” rääk- rääk” kertoo ruisrääkän lemmen kaipuusta. Parittomaksi jääneet koiraat raksuttavat vielä läpi heinäkuun öidenkin ja saattavat häiritä yöunen saantia pahemman kerran. Lintua on harva päässyt näkemään sen piiloutuessa taitavasti heinäpeltoon, mutta linnun äänestä ei voi erehtyä. Entisaikojen kaikkialla niin yleiset ruisrääkät ovat palanneet. Eino Leino tunnelmoi…

Kuu kiurusta kesään

” Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa, kuin itse taivahan kansi sois” Kiurun ihana laululiverrys taivaan sinessä on koskettanut runoilijoitakin. V.A.Koskenniemi tunnelmoi kauniisti leivosen (kiurun) laululentoa: ” kuin itse taivahan kansi sois.” Kiuru livertää peltoalueiden yllä minuuttikaupalla, kunnes laskeutuu hiljalleen ja putoaa siivet supussa kiven lailla alas. Vanhan uskomuksen mukaan kiuru kohoaa ylös, kunnes lyö päänsä…

Rautiainen, pieni hyönteissyöjä talvehti onnistuneesti Vesilahdessa

Vesilahden kirkonkylässä talvehti onnistuneesti pikkuruinen hyönteissyöjä rautiainen, jonka olisi pitänyt muuttaa talveksi Etelä – Eurooppaan. Usein talvehtimista yrittävät hyönteissyöjät menehtyvät talvipakkasiin. Niin kävi omalla ruokintapaikallani talvehtineelle punarinnallekin, joka selvisi helmikuulle saakka. Ansio rautiaisen selviytymisestä kuuluu Kirsti Vadenille, joka on huolehtinut joulukuusta alkaen rautiaisesta pihapiirin ruokinnalla. Ravinnon jokapäiväinen saanti on ratkaisevaa talvehtijoille. – Rautiainen ei käy…

Säijänselällä 75 merikotkaa – harmaapäätikat kotiutuivat Riuttankulmalle

Merikotkien yllätyksillä ei näytä olevan ylärajaa. Rainer Mäkelä laski Vesilahden Säijänselällä 9. tammikuuta uuden merikotkien kerääntymäennätyksen, lähes uskomattomat 75 merikotkaa, sillä kaikki olivat samanaikaisesti nähtävillä yhdestä tarkkailupisteestä. Edellinen merikotkien kerääntymäennätys oli 12.2.2015 , jolloin Säijänselän-Sorvanselän alueilla havaittiin 57 merikotkaa. Rainer Mäkelä on Pirkanmaan kokeneimpia lintuharrastajia, joka jo 80- luvulla seurasi aktiivisesti merikotkien muuttoa. Viime kesänä…

Myyräkansan juhlat jatkuvat – pedoillakin riittää syötävää

Pelloilla ja metsissä jatkuvat myyräkansan pidot. Luonnonvarakeskuksen mukaan myyräkannat ovat olleet maan eteläosissa jatkuvassa kasvussa ja saavuttivat huippunsa syksyllä. Runsaat metsä- ja peltomyyräkannat aiheuttavat metsänomistajille murheita kuusi- ja mäntytaimikkojen tuhoina. Metsämyyräkantojen nousu lisää myös Puumala-viruksen aiheuttamaa myyräkuumeriskiä metsämyyrien ulosteissa, kun metsämyyrät hakeutuvat syksyllä asumuksiin. Peltomyyrä jyrsii taimia lumen sisällä ja tuhot kohdistuvat taimien alaosiin, metsämyyrä…

Vesilahden talvilintulaskennassa 36 eri lintulajia, sinitiainen runsain laji

Sinitiainen oli runsain laji 96 yksilöllään Jani Vastamäen suorittamassa mielenkiintoisessa Vesilahden Kirkonkylän talvilintulaskennassa 1. marraskuuta. Laskenta antoi erittäin hyvän kuvan loppusyksyn linnustosta ja Vesilahden kerrassaan monipuolisesta ja runsaasta lintujoukosta. Sinitiainen on esimerkki linnusta, joka on erityisen riippuvainen talviruokinnasta, koska se itse kerää talvivarastoja hömö- ja töyhtötiaisen tavoin. Sinitiainen joutuu tankkaamaan moninkertaisesti oman painonsa verran ruokaa…

Vesillä vilkasta – Mäyhäjärvella nuottasi 1 800 isokoskeloa, uivelot saapuivat Lapista

  Lempäälän Mäyhäjärvellä ja Ahtialanjärvellä on elämää lokakuussakin. Muuttovuorossa on pohjoisesta saapuvat vesilinnut ja tilhet. Pekka Lähteenmäki kavereineen seurasi Mäyhäjärvellä 11. lokakuuta komeaa näkyä, 1 800 joukkovoimalla kalastelevaa isokoskeloa. Syksyllä isokoskeloiden suurparvet, nuottakunnat, pelottelevat vettä läiskyttämällä pikkukalat rantamatalaan, joissa pyydystys on helpompaa. Nämä koskeloiden suurparvet ovat läpimuuttajia Vienanmereltä. Mäyhäjärvi vetää puoleensa isokoskeloiden lisäksi haapanoita, joita laskettiin 11. lokakuuta kaksisataa. Lisäksi…

Metsäkauris, kaunis ja pienin hirvieläimemme

Metsäkaurista sanotaan kauneimmaksi hirvieläimeksemme. Eikä syyttä, sillä sen sopusuhtainen kauneus tuo mieleen gasellin. Kauriin, pienimmän hirvieläimemme, säkäkorkeus on vain 90­ 130 cm. Lempäälän­ Vesilahden alueilla metsäkauris on yleinen näky aamuvarhaisilla pelloilla ja iltahämärissä kuten  valkohäntäpeurakin ( valkohäntäkauris), joten autoilijoiden on oltava tarkkoina ja hillittävä kaasujalkaa. Eniten ”läheltä piti”­ tilanteita itselleni on tullut Vesilahdessa Laukossa ja Onkemäellä. Kun tien reunassa huomaa…

Lokkisaari, vesilintujen turvasaareke

Ahtialanjärven Lokkisaaresta on muotoutunut todellinen turvasaareke vesilinnuille. Lokkisaarelaisten vuosia kestäneet järven kunnostustyöt tuottavat nyt tulosta, jota käydään seuraamassa ja oppia ottamassa koko maahan. Vesilinnuille rakennetut pesälaatikot ja pesäonkalot ovat osoittautuneet erinomaisiksi pesäsuojiksi petoja vastaan. Sinisorsat, tukka­ ja punasotkat hakeutuvat pesimään niihin joukolla, joten metsästäjätkin ovat kiinnostuneita levittämään pesälaatikoita järvilleen. Silti vieraslajien minkin ja supikoiran pyyntiä tulee tehostaa, sillä kosteikkolajit ja…