kiusaaminen

”Kerro vain, minä kuuntelen sinua”

Lempäälässä asuva Mari McAlester on Setlementti Tampere ry:n Kiusatut-hankkeen vastaava kriisityöntekijä. Kiusaamisen kohteeksi joutuneiden tukeminen on naiselle mieluisa työ, joka tuntuu merkitykselliseltä. Millaista aikaa koulujen alku on kiusaamiseen liittyvän työn näkökulmasta? – Koulujen aloitus jännittää monia, ja osaa oppilaista ahdistaa mennä kouluun. Usein syy on se, että nuori on kokenut kiusaamista tai pelkää, että tulee…

Kun kiusaamista ei oteta todesta

Muistan, kuinka viidennellä ja kuudennella luokalla luokassamme kävi viikoittain kuraattori ja kiusaamisen vastaisen kouluhankkeen opettajia puhumassa. He jaarittelivat koko oppitunnin hyvien käytöstapojen tärkeydestä, vaan eivät itse kiusaamisesta. Olin jo toisella luokalla yrittänyt selittää opettajalleni, kuinka ystävääni ja minua kiusattiin, mutta opettaja otti vain ystävääni kohdistuvan kiusaamisen edes joten kuten todesta. Kerran riitelimme ystäväni kanssa ja…

Kun aikuiset kiusaavat

Perheenäiti kirjoitti Lempääläiset-ryhmässä pettymyksestään, kun kaupasta ostettujen kanansiipien päivämäärä olikin jo mennyt umpeen. Kirjoitus sai kymmenet ja taas kymmenet ihmiset haukkumaan perheenäidin, pilkkaamaan häntä ja osoittamaan, kuinka typerä perheenäiti heidän mielestään oli. Ehkä ala-arvoisin vastaus naiselle oli toisen naisen postaama kuva nälkäänäkevistä kehitysmaan lapsista, alla teksti, että mietihän nyt vähän, miten suuria sinun ongelmasi ovat…

Kamppailija ei kiusaa

  Karatesalin tatamilla Piippo-keskuksessa Lempäälässä oli torstaina 26. maaliskuuta tiivis tunnelma, kun kuutisenkymmentä kamppailijaa kokoontui treenaamaan yhdessä. Lempäälän Shotokan Karate ry oli kutsunut Kamppailija ei kiusaa -kampanjan Tuomas Vaskisalmen vetämään treenit sekä keskustelemaan, miten kiusaamisen tunnistaa ja miten siihen voi puuttua. Mukana olivat myös samalla salilla harjoittelevat Tampereen Judo ry:n junnujudokat valmentajineen sekä Combat Hapkidon…

Kiusaamisen ilmiöitä

Kaarran kapealta, syyslehtien peittämältä pihatieltä tavallisen, suomalaisen omakotitalon pihamaalle. Rapulla palaa lyhtyjä, vierellä seisoo perheen äiti, kainalossa pikkuveikka; isosisko pomppii nurmikolla ja halailee leveästi hymyilevää tytärtäni. Kaikkia naurattaa. Avaan ikkunan ja huudan heipat- saan vastauksen: kiva, kun Tyttö sai tulla, meillä oli tosi hauskaa! Samalla sekunnilla ylitseni vyöryy värisyttävä ajatus. Pysähdyn sadasosasekunniksi, korjaan sitten hymyäni…