kolumni

Kunnallispoliittista töytäilyä

Lempäälässä ja Vesilahdella on kunnallispoliittisesti ollut vilkasta aikaa. Muun muassa kouluasioissa ovat isot tunteet olleet pinnalla molemmissa pitäjissä, ihan ymmärrettävistä syistä. Lempäälä sai lukio-asiat liikutetuksi talven aikana kohti hyvää maalia eli yhteistyötä Tredun kanssa. Jotain uutta Lempäälä lukioelämäänsä tarvitsee, nykyisen rakennuksen – sanotaanko ankeus – alkaa kuuleman mukaan näkyä jo hakijamäärissäkin. Senpä takia uusi suunnitelma…

Yllätys pensasaidan juurella

Naapurini soitti ja kysyi, olenko huomannut, mitä raja-aitamme juurella kasvaa. Rusakko oli synnyttänyt neljä poikasta pensaan alle. Pikkuruiset ruskeat karvapallot alkoivat juoksennella paniikissa minne sattuu, joten keräsimme ne laatikkoon ja soitimme eläinsuojeluvalvojalle. Yksi säikähtäneistä löytyi sadevesikaivon pohjalta. Valvoja saapui pian paikalle, ja valisti, ettei poikasiin olisi saanut koskea ilman hansikkaita. Emo ei niitä hylkää, mutta…

Varjoni kanssa kuljen

Pienestä pitäen meitä opetetaan olemaan hyviä. Päiväkodissa pitää olla reipas, syödä kiltisti – kaikkia ruokia pitää ainakin maistaa, pitää totella tätejä, laulaa lujaa, ei saa purra toisia lapsia, ei lyödä lapiolla eikä kaataa hiekkaa toisen tukkaan. Koulussa pitää olla ahkera ja oppimishaluinen, vastata selkeällä äänellä kun kysytään, seistä suorassa, syödä kiltisti nahkaperunoita (mieluimmin ei lakki…

Pieniä, silti isoja asioita

Tämä tarina lienee totta. Kehitysapuna rakennettiin komea sairaala. Oli sitä ministerin hieno käydä vihkimässä. Sitten huomattiin, että sähkö ei oikein riittänyt, aina sitä ei ollut ollenkaan. Oli sellainenkin aika, että kehitysyhteistyön nimissä suomalaiset tekivät suomalaisista aineista suomalaisten voimin kaikenlaisia järjestelmiä. Oli siinä paikallisilla ihmettelemistä. Enempi se oli vienninedistämistä kuin auttamista. Raha jäi Suomeen. Kun apu…

Ystävällisesti, yt.

Olipa kerran eräs esimies, joka allekirjoitti sähköpostinsa tervehdyksellä ”Ystävällisesti” ja lisäsi perään T-kirjaimella alkavan etunimensä. Esimiehestä tuli kovin kiireinen, ja vähitellen fraasi lyheni kolmeen kirjaimeen ”Yst”, mutta etunimen hän ehti vielä kirjailla loppuun. Tosin ei kulunut montaakaan kuukautta, kun hän katsoi parhaaksi näpytellä viestin loppuun vain YT. Tuloksen tekemiseen oli niin kiirus, ettei turhille jaaritteluille…

Miksei lempääläinen urheilu saisi maksaa mitään?

Pari tuokiokuvaa lempääläisen urheiluelämän arjesta. Pelataan Kisa vastaan Joensuun Jokipojat Mestis-ottelua. Lippuluukulla on neljä pohjoiskarjalalaisten kaulahuiveihin sonnustautunutta nuorehkoa miestä. Yksikään ei ole valmis maksamaan ”huimaa” kymmenen euron sisäänpääsymaksua, vaan kertoo, kuinka lipunmyynnissä pitäisi olla senjasen-nimellä varustettuna ilmaislippuja. Sama laji ja sama lippuluukku. Tunnettu tamperelainen ex-liigapelaaja, nyttemmin yhteiskunnan varsin vihreällä oksalla istuva henkilö, tinkaa puolisolleen isoon…

Paniikki ilmassa

Pääsin vuoden alussa taas lentämään. Tai siis jouduin. Jotta pääsee Suomen talvesta etelän lämpöön, on suostuttava istumaan metallipurkissa aloillaan monta monituista tuntia, vaikka pelottaisikin niin paljon, ettei muista hengittää. Edellisellä kerralla ajattelin, etten koskaan enää lennä, jos selviän tästä hengissä. Mutta söin sanani, kun lupasin tyttärelleni lomamatkan. Entisessä työssäni lensin paljon. Pisin reissu oli Tampereelta…

Pidetään Lempäälä itsenäisenä ja Kisa lempääläisenä

Hakametsän jäähalli 29.12.2013. 1 750 katsojaa, niukka 3–2 voitto TuTo:sta, ja pelin jälkeen Urheiluruutu täynnä tavaraa Lempäälän Kisan Mestis-joukkueesta. Mieletön tunne oman kylän pojalle, joka pääsi hengittämään Lempäälälle ja sen kiekkoilulle tärkeää tapahtumaa juuri ennen vuodenvaihdetta. Itsestäni voisin kertoa sen verran, että olen 22-vuotias paljasjalkainen lempääläinen, joka on nyt neljän junioreissa Tampereen Tapparassa vietetyn vuoden…

Lapsuuden joulu

Ensimmäisenä kunnon pakkasaamuna kävelin kolmevuotiaani kanssa kohti Kuokkalankulmaa. Jo kävely automatkan sijaan herätti tytössä suurta riemua, mutta erityisesti sen tekivät tuhannet pikkuiset tähdet, joita pakkasyö oli taikonut puihin, tiehen, aitoihin ja nurmikkoon. Lapsen silmin moni asia näyttää ihmeelliseltä, jännittävältä ja ainutlaatuiselta. Niin kai myös joulu. Käsite ”lapsuuden joulu” on kevyen sokerikuorrutteen päällystämä ja enkelikellon kilinän…

Yleisurheilun aika herätä

Yleisurheilu on lajeista jaloin ja perinteikkäin. Kuka juoksee nopeimmin, kuka jaksaa juosta nopeasti ja pitkään, kuka heittäätai työntää pisimmälle tai kuka hyppää korkeimmalle tai pisimmälle. Siinä on yleisurheilun varsin yksinkertainen, mutta äärettömän kiehtova ydin. Jokainen liikkumaan oppiva lapsi mieluummin juoksee,  hyppii, pomppii ja viskoo tavaroita kuin luontojaan. Uljas perinnelaji voi edelleen Suomessakin hyvin, kun näkökulmaksi…

Vielä ehtii viettää kesää

Sen huomaa, kun menee iltaisin ulos. Siitä puhutaan, kun avaa television tai sanomalehden. Sen kuulee radiosta ja kahvilan naapuripöydästä. Kesä on kohta ohi. Arki alkaa kaikkine lieveilmiöineen. Koulureput tulvivat ruutuun, kun mainosmiehet ahdistelevat televisiossa arjen alkamisella. Elokuussa e-maileja putoilee postilaatikkoon kuin syksyn ensilehtiä. Radioiden kestohitti, Mamban Vielä on kesää jäljellä, kiteyttää loppukesän turhan optimismin. Festarikausilähestyy…

Rauhaa kypärän sisälle

Rauhallinen kesäilta ja hiljainen tie. Ajelen Kuokkalasta Nurmeen päin, kun havaitsen taustapeilistä lujaa kulkevan mopon. Liikenteenjakajan kohdalla, kun vastaan tulee auto, mopoilija ohittaa minut käsimerkkejä näyttäen. Rajoitus vaihtuu vähitellen kahdeksaankymppiin, mutta mopoa ei näy. Kestää kauan ennen kuin saan sen kiinni ja ohitan. Pirkkalassa nopeusrajoitus vaihtuu taas kuuteenkymppiin ja mopo on perässä kiinni. Liikenneympyrässä se…