kylä

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kunnan uusi kehityskuva nostattaa hiuksia ja kuohuttaa mieltä

Lempäälän kunnan valmisteilla oleva strateginen yleiskaava vuoteen 2040 on varsin mielenkiintoinen hahmotelma. Kyllä näkyy, että tiivistäminen ei ole vain putkimiesten termi. Onko tarkoituksena museoida kylät ja kaavoittaa Lempäälän kunta Tampereen helposti nielaistavaksi suupalaksi?  Siellä se naapuri jo makustelee Sääksjärven reunamilla ja Hervannanmaan tuntumassa,  niin kuin uusi yleiskaavastrategia antaa olettaa. Toivottavasti tähän seireenin kutsuun kunta ei…

Kylät muistettava maakuntakaavassa

Pirkanmaan maakuntakaava on luonnosvaiheessa. Huhujen mukaan ja maakuntakaava-luonnoksen esittelytilaisuuksissa on voitu todeta, että maakuntakaavaan on merkitty selvästi entistä vähemmän ns. kehitettäviä kyliä. Toisaalta Eteläiseltä Pirkanmaalta kaavoittaja on kertonut löytäneensä ”uusia kyliä”. Toisin sanoen kyliä, jotka saavutettavuussumma–tarkastelussa ovat osoittautuneet palveluverkon pienimmiksi solmukohdiksi. Vaikka nämäkin kylät ovatkin ulkoiselta rakenteeltaan hajakyliä. Maakuntakaava varautuu 120 000 uuden asukkaan Pirkanmaalle muuttoon….

Kyliin kannattaa rakentaa

Maaseudulle ja kyliin rakentaminen on vastatuulessa. Virallisesti asiaa ei ole linjattu, mutta ympäristöhallinnon kaavoittajille antamassa ohjauksessa on tämä sisältö. Äärimmillään kaikki se maalle rakentaminen, joka ei liity maatalouteen, metsätalouteen tai maaseutumatkailuun tulkitaan yhdyskuntarakenteen hajautumiseksi. Jos näin jatkuu, loppuvat kohta viimeisetkin kyläkoulut ja maaseutu autioituu hyödyttömäksi. Yhdyskuntarakenteen hajautumisperustelu on sikäli erikoinen, että kylissä asuu entuudestaan väkeä….

Maallisia ja maattomia

Kylä on siinä mielessä tasa-arvoinen yhteisö, että muodollinen koulutus tai tittelit eivät suuremmin vaikuta kyläläisten arvoon tai arvostukseen. Olitpa tohtori, maisteri tai mikä tahansa merkonomi, sillä ei ole merkitystä kyläyhteisössä. Varallisuuskaan ei paina mitään, jos omaisuus on kiinni jossain muussa kuin kylän mailla. Maaseudulla ihmisten arvon ja vaikutusvallan tärkein määrittäjä on nimittäin maanomistus. Eräs kylätoiminnan…

Ensimmäinen oppitunti: Piilossa oleva kyläyhteisö

Olette ehkä haaveilleet maalle muuttamisesta. Kenties olette vastikään – siis vähemmän kuin 20 vuotta sitten – muuttaneet asumaan lähiöiden ulkorajoilta avautuvalle maaseudulle. Tai onko teillä kesäpaikka, josta on pikku hiljaa tulossa pääasiallinen asunto? Olette siis maallemuuttajia. Pitkäkään kokemus asumisesta mökillä tai omakotitalossa keskellä maalaismaisemaa ei takaa, että tulokas oppisi kylän tavoille ja muuttuisi pesunkestäväksi maalaiseksi….

Kylät kohtasivat Ideaparkissa

Suomen sanan kylä arvellaan juontuvan kylki -sanasta; kylä on paikka jossa ihmiset elivät kylki kyljessä. Myös ruotsin ja tanskan by (kylä) ja englannin by (vieressä) lienevät keskenään samaa perää. Suomessa kylämäisissä ympäristöissä asuu yhteensä suunnilleen saman verran ihmisiä kuin pääkaupunkiseudulla, vaikkei mediassa syrjäseutujen asukkaiden tekemisiä noteeratakaan yhtä paljon kuin kaupunkilaisten. Ideaparkissa järjestettiin Kylät kohtaavat  -seminaari…

Lempäälän keskustan kehittäminen on kylien etu

Kevään valo on saanut linnut tervehtimään aamua Lastusissa. Juha Kuisma, 57, ei liverrystä kuitenkaan ehdi kauaa kotipihallaan ihailla. Lempäälän kunnanvaltuuston uusi puheenjohtaja oli eilen Kannuksessa ja tänä aamuna hän lähtee työmatkalle Helsinkiin. Kuisma saa astua monien kynnysten yli kylien asialla. Kuisma asuu evakkona Lempäälään saapuneen isänsä Aimo Kuisman rakentamaa asutustilaa. Nikkarointia harrastavan ja ekologisen asumisen…