linnut

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Sorsalinnuistamme puolet uhanalaisia ja kahlaajistakin lähes puolet

Uusin, 15. tammikuuta 2016 julkistettu uhanalaisuusarviointi aiheuttaa kylmät väreet. Arvioinnin mukaan 87 maamme lintulajia (36 %) luokiteltiin uhanalaisiksi ja 23 lajia (9%) lähes uhanalaisiksi eli vaarantuneiksi. Edellisestä uhanalaisarviosta on kulunut vain viisi vuotta ja uhanalaisten lajien määrä on lisääntynyt peräti 28 lajilla. Birdlife Suomi katsoo, ettei luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ole panostettu riittävästi ja edellyttää yhteiskunnalta…

Varpuspöllöllä sekä Lempäälässä ja Vesilahdessa kolme pesintää

Vain punatulkun kokoinen varpuspöllö on koostaan huolimatta tehokas tappokone, joka ilmestyessään talvisille ruokintapaikoille saa tiaiset paniikkiin. Pikkupöllö ei nirsoile ruokansa suhteen. Ruokalistalla on myyriä ja päästäisiä, mutta myyrien katovuonna saalistus kohdistuu pääasiassa pikkulintuihin. Varpuspöllö viettää pesimäaikaan hiljaiseloa vanhoissa havumetsissä pesien pohjantikan ja käpytikan pesäkoloissa tai nykyään yhä useammin rengastajien rakentamissa vaateliaissa varpuspöllön erikoispöntöissä. Varpuspöllön pesän…

Vesilahdella 306 joutsenta Tapanina

Karaistuneet joutsenet ja kanadanhanhet viivyttelevät muuttomatkaansa viimeiseen asti. Vasta järvien ja sulapaikkojen jäätyminen saa nämä sinnittelijät suuntaamaan muuttomatkansa ensin Selkämerelle ja sieltä Ahvenanmaan kautta Etelä-Ruotsiin ja Pohjanmeren talvehtimisalueille. Joulunpyhinä maisemat näyttivät lähes epätodellisilta. Lumesta ei merkkejä, pellot ja järvet sulana, kuin syyskuussa. Vesilahden Vähäjärvi oli Tapaninpäivänä valkoisenaan valkolinnuista. Jani Vastamäki laski järvellä 251 loilottavaa laulujoutsenta….

Säännöllinen talviruokinta auttaa siivekkäitä selviytymään

Säännöllinen ruokinta on pienille siivekäsystävillemme parasta, mitä ne talvella tarvitsevat ja ansaitsevat. Talviruokinnasta on iloa myös ruokkijalle, sillä talvilintujen puuhastelujen seuraaminen on mainiota luonnon opiskelua ja antaa auttajalle takuuvarmasti hyvän mielen. Topelius kuvasi talvilintujen ahdingon liikuttavasti: ” Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen, järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.”. Pikkulinnun talvipäivä kuluu lähes yksinomaan ravinnonhaussa. Sinitiainen joutuu syömään moninkertaisesti oman…

Tuulihaukalla Lempäälässä 16 pesintää, Vesilahdessa 27

Tuulihaukalla, virolaisten ”tuuletallajalla” menee hyvin. Varttuneemmat luontoharrastajat muistavat, kuinka laji taantui lähes harvinaisuudeksi 70 – luvulla mahdollisesti ympäristömyrkkyjen seurauksena. Nykyään tuulihaukka on ilahduttavan yleinen näky kaikkialla avomailla. Pikkunisäkkäitä pellon yllä tähystävällä ja paikallaan tuulta polkevalla poutahaukalla on kyky paikallistaa myyrät korkeastakin heinikosta niiden virtsajälkien heijastaman ultraviolettivalon avulla. Kesän kuluessa tuulihaukkaemot rahtaavat satoja myyriä poikasilleen, joten…

Siperialainen vaeltaja palasi Vesilahteen

Ruokintapaikkojen ilopilleri, pähkinänakkeli palasi taas Vesilahteen.  Auli Aaltonen havaitsi  nakkelin Tähtientiellä 27. lokakuuta. Lieneekö sama yksilö, joka viime talvena viihtyi pitkään Riuttankulmalla Kirsi Rekolan ruokintapaikalla. Pähkinänakkelin asiatica -alalaji vaeltaa maahamme kaukaa Siperiasta, kun taas europaea -alalajin nakkelit saapuvat Euroopasta. Alalajien erottaminen toisistaan vaatii hyvää määritystaitoa. Sen sijaan lintu on helppo tunnistaa. Pähkinänakkeli on selkäpuolelta sinertävä…

Iso kanadalainen kotiutui Lempäälään

Suurikokoisimman hanhemme, kanadanhanhen levittäytyminen maahamme on lähes joutsenen kaltainen menestystarina. Alunperin kanadalainen hanhi levisi maahamme Ruotsin kautta. 1970-luvulla kanta alkoi vakiintua istutusten myötä ja nykyään kanadanhanhi on yleinen näky Lempäälän-Vesilahden vesialueilla. Kanadanhanhen pesimäkannaksi arvioidaan 8 000 paria. Lempäälän Ahtialanjärvellä kanadanhanhella oli kesällä kaksi poikuetta. Lajin ensi pesintä järvellä havaittiin vuonna 2005. Kanadanhanhi on pesinyt myös…

Närhi on kaunein pesärosvomme

Närhi, yleinen varislintumme, on upeanvärinen, tosin kuin mustanpuhuvat korppi ja naakka. Varislintujen tapaan närhi on pesärosvo, mutta mainettaan silti parempi. Närhellä oli vanhan kansa suussa vähemmän mairitteleva nimi ”paskonärhi”, Virossa ”pasknäär”, mikä johtui linnun tavasta tonkia talojen takapihojen tunkioita, kaikkiruokainen kun on. Tunkiot ovat vähentyneet järjestetyn jätehuollon seurauksena. Tunkioiden sijaan närhi on talvisin yleinen ruokintapaikkojen…

Kurkien ennätysmuutto koettiin Lempäälässä

Sunnuntaina ja maanantaina 27.–28. syyskuuta saatiin nauttia syksyn upeasta lintujuhlasta. Taivas tavallaan repesi muuttavista kurkiauroista ja arktisten hanhien parvista. Kaikkialla sinitaivaalta kuului kurkien kauas kantavat äänet ja hanhien kaakatus kertoen haikealla tavalla, että kesä on peruuttamattomasti ohi ja ilmat kylmenevät. Ensi lumi satoi Lapissa 2. lokakuuta. Kurjet sen ennakoivat. Kurkien päämuutto kulki nyt Pirkanmaan yli….

Päivi – epäonnen satelliittihaukka

  Vesilahden Saastonkulmalla 13.8.2013 satelliittilähettimellä valjastettu mehiläishaukkanaaras ” Päivi” on epäonnen lintu. Vielä kesä 2013 sujui onnellisten tähtien merkeissä ja Saastojärven pesällä kasvoi kaksi potraa mehiläishaukan poikasta. Pesintää seurannut Päivin syysmuutto jatkui aina Etelä-Afrikkaan saakka, kauimmaksi kuin yksikään mehiläishaukka koskaan. Valitettavasti Päivi arvioi talvialueen ja paluumatkan väärin, sillä Vesilahdelle palattiin vasta 27.6. 2014, eli liian…

Maan suurin petolintu merikotka pesi Vesilahdella

Sitä osattiin odottaa. Petolintutkijat olivat jo useamman vuoden varmoja siitä, että merikotka pesii Pirkanmaan ensimmäisenä kuntana juuri Vesilahdella. Pesimäaikana nähtiin monena vuonna vanhoja valkopyrstöisiä eli sukukypsiä merikotkia, pareittainkin, mikä viittasi vahvasti pesintään. Heinäkuussa varmistui lopultakin merikotkan pesintä Vesilahdessa Mikko Honkiniemen ja Jere Toivolan löytämällä poikaspesällä. Kaksi lähes lentokykyistä poikasta kyyhötti valtavassa risulinnassa. Toisen poikasen Mikko…

Kolea alkukesä vaikeutti hyönteissyöjien pesintöjä

Alkukesän kolea sää sadejaksoineen vaikeutti hyönteissyöjien pesintöjä. Tiaisten ja kirjosieppojen pesätarkastuksissa on jonkin verran löytynyt nälkään kuolleita poikasia. Viime kesän kaltaista joukkotuhoa ei ole kuitenkaan todettu, mutta hyvin tutkituilla pönttöpesijöillä poikuekoot olivat normaalia pienempiä. Lintuja on vähemmän ja pesinnät ovat huomattavan myöhässä aiempiin vuosiin verrattuna. Osa hyönteissyöjistä saapui vasta kesäkuussa, osa jätti kokonaan saapumatta maahamme….

Kurki sopeutui pesimäalueiden muutokseen

Soiden jättiläisen, kurjen menestystarina kertoo lajin hämmästyttävästä runsastumisesta. Kurjelle oli elinehto sopeutua soiden laajamittaiseen ojitukseen. Nykyään valtaosa etelän kurjista on siirtynyt pesimään soilta reheville rantaluhdille, kaislikkoihin, pienille kosteikoille, jopa hakkuuaukioille, soita paremmille ruokamaille. Muutamia kertoja olen törmännyt kurkipoikueeseen kuusikossa mustikoita syömässä. Kurkikannan kooksi arvioitiin 1990-luvulla 19 000 paria, mutta kannan kasvun vuoksi uudempi arvio on…

Kottaraiset palasivat Laukon pesäpöntöille

Kevään airueet, kottaraiset palasivat Vesilahdessa Laukon tutuille laitumille 16. maaliskuuta. Mikko ja Tiina Vuoristo seurasivat Laukossa tulvalammen reunamilla neljää kottaraista sekä seitsemää töyhtöhyyppää. Hinsalan Kinnarissa ruokaili samana päivänä kaksi kanadanhanhea. Mikko Honkiniemi on asentanut useita kymmeniä kottaraispönttöjä Laukon hevoslaitumien reunapuihin, Hinsalaan ja Sakoisille. Kottarainen on hyväksynyt pöntöt kiitollisena, sillä lähes kaikki pöntöt ovat olleet asuttuina….