linnut

Ruokapöytä on katettu pöllöille

Myyriä riittää Yöpetolinnuillamme pöllöillä on juhlavat oltavat, sillä  pellot on täynnä peltomyyriä, metsät metsämyyriä. Niinpä pikkujyrsijöiden runsaus näkyy pöllöjen pesinnöissä. Viime vuosi oli pöllöjen pesinnän välivuosi heikon myyrätilanteen vuoksi, jolloin suurin osa pöllöistämme jätti kokonaan pesimättä tai poikueet olivat pieniä. Kevään pöllönpönttöjen ensi tarkastukset ovat saaneet petolinturengastajien suut hymyyn. Pesintöjä on nyt runsaasti, pesinnät ovat…

Pulmusilla välilasku Lempäälään

Pulmunen, puhtauden vertauskuva ja todellinen kevään airut suoritti odotetun välilaskun Lempäälään pitkällä lentomatkallaan Lapin korkeimpien tunturien karuille paljakoille. Ahtialanjärven kuuluisalla Lokkisaarella, vieläpä Itkosenkarin siemenruokinnalla tankkasi voimia lopputaipaleelle 11. maaliskuuta kolme pulmusta ja 13. maaliskuuta 11 pulmusta, kuin kiitoksena lokkisaarelaisten uurastuksesta linnustomme hyväksi. Pulmunen on maapallon pohjoisin varpuslintu, joka kiirunan lailla on sopeutunut suurtunturien tuimiin tuuliin…

Maailman suurimmat pönttötalkoot alkoivat

Maailman suurimmat linnunpönttötalkoot alkoivat maaliskuun alussa juhlavasti, kun presidenttiparimme luovutti Miljoona linnunpönttöä -kampanjan ensimmäiset viralliset pöntöt numeroilla 1 ja 2. He rakensivat pöntöt nopeuskisassa  ja voiton vei täpärästi Jenni Haukio. Maanlaajuinen kampanja on saavuttanut jo heti alussa suuren suosion. Netin jatkuvasti päivittyvässä pönttölaskurissa voi seurata sekä koko maan että kuntakohtaisia pönttömääriä, jotka kasvavat päivittäin, kunhan…

Harmaalokki ensimmäinen kevätmuuttaja Vakkalanselällä

Karaistunut harmaalokki saapui ensimmäisenä muuttajana 10. helmikuuta Vesilahden Vakkalanselälle, jossa Rainer Mäkelä lokkia seurasi ja 31 merikotkaa odottamassa kalastajien jättökaloja. Viime talvena suurin kerralla havaittu merikotkamäärä Säijänselän–Sorvanselän alueilla oli 57 merikotkaa. Harmaalokkien määrä nousi päivittäin. Antti Lemponen laski Säijänselältä 18. helmikuuta jo 50 harmaalokkia seuranaan mustasiipinen merilokki. Merikotkat ovat Pyhäjärvellä päivittäinen näky .Vesilahden  pesivät parit…

Jättipöllökantamme taantuu

Tummenevassa kevätillassa 5–7 sekunnin välein kaikuva kumea ”huu-uu” saattaa pelästyttää pahaa-aavistamattoman lenkkeilijän pahanpäiväisesti. Kaamean tuntuinen huhuaja , huuhkajakoiras, kuuluttaa reviiriään. Parin naaras saattaa vastailla hieman korkeammalla vastahuhuilullaan, mikä on varsin hyvä merkki alkavasta pesinnästä. Huuhkajaan liittyy monenlaisia vanhan kansan uskomuksia. Huuhkajan ilmaantumista pidettiin epäonnen tai onnettomuuden tuojana ja lintua vainottiin säälimättömästi. Autonomian aikana huuhkajasta maksettiin…

Talvinen tiaissekaparvi – turvaa ja yhteistyötä

Talvinen tiaissekaparvi on hyvä esimerkki lintujen yhteistyöstä, luonnossa tapahtuvasta yhteisöllisyydestä. Kovin kauan ei talvisessa metsässä tarvitse hiihdellä, kun korva erottaa hentoja tiaisääniä ja sekaparvi pyrähtelee touhukkaasti puu puulta eteenpäin, koko ajan yhteysääniään kuuluttaen. Pienet metsätiaisemme töyhtötiainen, hömötiainen ja kuusitiainen muodostavat syksyllä sekaparven rungon ja liikkuvat ravinnonhaussa yhdessä koko talvikauden. Parveen lyöttäytyy lähes poikkeuksetta mukaan hippiäisiä…

Sorsalinnuistamme puolet uhanalaisia ja kahlaajistakin lähes puolet

Uusin, 15. tammikuuta 2016 julkistettu uhanalaisuusarviointi aiheuttaa kylmät väreet. Arvioinnin mukaan 87 maamme lintulajia (36 %) luokiteltiin uhanalaisiksi ja 23 lajia (9%) lähes uhanalaisiksi eli vaarantuneiksi. Edellisestä uhanalaisarviosta on kulunut vain viisi vuotta ja uhanalaisten lajien määrä on lisääntynyt peräti 28 lajilla. Birdlife Suomi katsoo, ettei luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ole panostettu riittävästi ja edellyttää yhteiskunnalta…

Varpuspöllöllä sekä Lempäälässä ja Vesilahdessa kolme pesintää

Vain punatulkun kokoinen varpuspöllö on koostaan huolimatta tehokas tappokone, joka ilmestyessään talvisille ruokintapaikoille saa tiaiset paniikkiin. Pikkupöllö ei nirsoile ruokansa suhteen. Ruokalistalla on myyriä ja päästäisiä, mutta myyrien katovuonna saalistus kohdistuu pääasiassa pikkulintuihin. Varpuspöllö viettää pesimäaikaan hiljaiseloa vanhoissa havumetsissä pesien pohjantikan ja käpytikan pesäkoloissa tai nykyään yhä useammin rengastajien rakentamissa vaateliaissa varpuspöllön erikoispöntöissä. Varpuspöllön pesän…

Vesilahdella 306 joutsenta Tapanina

Karaistuneet joutsenet ja kanadanhanhet viivyttelevät muuttomatkaansa viimeiseen asti. Vasta järvien ja sulapaikkojen jäätyminen saa nämä sinnittelijät suuntaamaan muuttomatkansa ensin Selkämerelle ja sieltä Ahvenanmaan kautta Etelä-Ruotsiin ja Pohjanmeren talvehtimisalueille. Joulunpyhinä maisemat näyttivät lähes epätodellisilta. Lumesta ei merkkejä, pellot ja järvet sulana, kuin syyskuussa. Vesilahden Vähäjärvi oli Tapaninpäivänä valkoisenaan valkolinnuista. Jani Vastamäki laski järvellä 251 loilottavaa laulujoutsenta….

Säännöllinen talviruokinta auttaa siivekkäitä selviytymään

Säännöllinen ruokinta on pienille siivekäsystävillemme parasta, mitä ne talvella tarvitsevat ja ansaitsevat. Talviruokinnasta on iloa myös ruokkijalle, sillä talvilintujen puuhastelujen seuraaminen on mainiota luonnon opiskelua ja antaa auttajalle takuuvarmasti hyvän mielen. Topelius kuvasi talvilintujen ahdingon liikuttavasti: ” Varpunen pienoinen, syönyt kesäeinehen, järven aalto jäätynyt talvipakkasessa.”. Pikkulinnun talvipäivä kuluu lähes yksinomaan ravinnonhaussa. Sinitiainen joutuu syömään moninkertaisesti oman…

Tuulihaukalla Lempäälässä 16 pesintää, Vesilahdessa 27

Tuulihaukalla, virolaisten ”tuuletallajalla” menee hyvin. Varttuneemmat luontoharrastajat muistavat, kuinka laji taantui lähes harvinaisuudeksi 70 – luvulla mahdollisesti ympäristömyrkkyjen seurauksena. Nykyään tuulihaukka on ilahduttavan yleinen näky kaikkialla avomailla. Pikkunisäkkäitä pellon yllä tähystävällä ja paikallaan tuulta polkevalla poutahaukalla on kyky paikallistaa myyrät korkeastakin heinikosta niiden virtsajälkien heijastaman ultraviolettivalon avulla. Kesän kuluessa tuulihaukkaemot rahtaavat satoja myyriä poikasilleen, joten…

Siperialainen vaeltaja palasi Vesilahteen

Ruokintapaikkojen ilopilleri, pähkinänakkeli palasi taas Vesilahteen.  Auli Aaltonen havaitsi  nakkelin Tähtientiellä 27. lokakuuta. Lieneekö sama yksilö, joka viime talvena viihtyi pitkään Riuttankulmalla Kirsi Rekolan ruokintapaikalla. Pähkinänakkelin asiatica -alalaji vaeltaa maahamme kaukaa Siperiasta, kun taas europaea -alalajin nakkelit saapuvat Euroopasta. Alalajien erottaminen toisistaan vaatii hyvää määritystaitoa. Sen sijaan lintu on helppo tunnistaa. Pähkinänakkeli on selkäpuolelta sinertävä…

Iso kanadalainen kotiutui Lempäälään

Suurikokoisimman hanhemme, kanadanhanhen levittäytyminen maahamme on lähes joutsenen kaltainen menestystarina. Alunperin kanadalainen hanhi levisi maahamme Ruotsin kautta. 1970-luvulla kanta alkoi vakiintua istutusten myötä ja nykyään kanadanhanhi on yleinen näky Lempäälän-Vesilahden vesialueilla. Kanadanhanhen pesimäkannaksi arvioidaan 8 000 paria. Lempäälän Ahtialanjärvellä kanadanhanhella oli kesällä kaksi poikuetta. Lajin ensi pesintä järvellä havaittiin vuonna 2005. Kanadanhanhi on pesinyt myös…

Närhi on kaunein pesärosvomme

Närhi, yleinen varislintumme, on upeanvärinen, tosin kuin mustanpuhuvat korppi ja naakka. Varislintujen tapaan närhi on pesärosvo, mutta mainettaan silti parempi. Närhellä oli vanhan kansa suussa vähemmän mairitteleva nimi ”paskonärhi”, Virossa ”pasknäär”, mikä johtui linnun tavasta tonkia talojen takapihojen tunkioita, kaikkiruokainen kun on. Tunkiot ovat vähentyneet järjestetyn jätehuollon seurauksena. Tunkioiden sijaan närhi on talvisin yleinen ruokintapaikkojen…