linnut

Iso kanadalainen kotiutui Lempäälään

Suurikokoisimman hanhemme, kanadanhanhen levittäytyminen maahamme on lähes joutsenen kaltainen menestystarina. Alunperin kanadalainen hanhi levisi maahamme Ruotsin kautta. 1970-luvulla kanta alkoi vakiintua istutusten myötä ja nykyään kanadanhanhi on yleinen näky Lempäälän-Vesilahden vesialueilla. Kanadanhanhen pesimäkannaksi arvioidaan 8 000 paria. Lempäälän Ahtialanjärvellä kanadanhanhella oli kesällä kaksi poikuetta. Lajin ensi pesintä järvellä havaittiin vuonna 2005. Kanadanhanhi on pesinyt myös…

Närhi on kaunein pesärosvomme

Närhi, yleinen varislintumme, on upeanvärinen, tosin kuin mustanpuhuvat korppi ja naakka. Varislintujen tapaan närhi on pesärosvo, mutta mainettaan silti parempi. Närhellä oli vanhan kansa suussa vähemmän mairitteleva nimi ”paskonärhi”, Virossa ”pasknäär”, mikä johtui linnun tavasta tonkia talojen takapihojen tunkioita, kaikkiruokainen kun on. Tunkiot ovat vähentyneet järjestetyn jätehuollon seurauksena. Tunkioiden sijaan närhi on talvisin yleinen ruokintapaikkojen…

Kurkien ennätysmuutto koettiin Lempäälässä

Sunnuntaina ja maanantaina 27.–28. syyskuuta saatiin nauttia syksyn upeasta lintujuhlasta. Taivas tavallaan repesi muuttavista kurkiauroista ja arktisten hanhien parvista. Kaikkialla sinitaivaalta kuului kurkien kauas kantavat äänet ja hanhien kaakatus kertoen haikealla tavalla, että kesä on peruuttamattomasti ohi ja ilmat kylmenevät. Ensi lumi satoi Lapissa 2. lokakuuta. Kurjet sen ennakoivat. Kurkien päämuutto kulki nyt Pirkanmaan yli….

Päivi – epäonnen satelliittihaukka

  Vesilahden Saastonkulmalla 13.8.2013 satelliittilähettimellä valjastettu mehiläishaukkanaaras ” Päivi” on epäonnen lintu. Vielä kesä 2013 sujui onnellisten tähtien merkeissä ja Saastojärven pesällä kasvoi kaksi potraa mehiläishaukan poikasta. Pesintää seurannut Päivin syysmuutto jatkui aina Etelä-Afrikkaan saakka, kauimmaksi kuin yksikään mehiläishaukka koskaan. Valitettavasti Päivi arvioi talvialueen ja paluumatkan väärin, sillä Vesilahdelle palattiin vasta 27.6. 2014, eli liian…

Maan suurin petolintu merikotka pesi Vesilahdella

Sitä osattiin odottaa. Petolintutkijat olivat jo useamman vuoden varmoja siitä, että merikotka pesii Pirkanmaan ensimmäisenä kuntana juuri Vesilahdella. Pesimäaikana nähtiin monena vuonna vanhoja valkopyrstöisiä eli sukukypsiä merikotkia, pareittainkin, mikä viittasi vahvasti pesintään. Heinäkuussa varmistui lopultakin merikotkan pesintä Vesilahdessa Mikko Honkiniemen ja Jere Toivolan löytämällä poikaspesällä. Kaksi lähes lentokykyistä poikasta kyyhötti valtavassa risulinnassa. Toisen poikasen Mikko…

Kolea alkukesä vaikeutti hyönteissyöjien pesintöjä

Alkukesän kolea sää sadejaksoineen vaikeutti hyönteissyöjien pesintöjä. Tiaisten ja kirjosieppojen pesätarkastuksissa on jonkin verran löytynyt nälkään kuolleita poikasia. Viime kesän kaltaista joukkotuhoa ei ole kuitenkaan todettu, mutta hyvin tutkituilla pönttöpesijöillä poikuekoot olivat normaalia pienempiä. Lintuja on vähemmän ja pesinnät ovat huomattavan myöhässä aiempiin vuosiin verrattuna. Osa hyönteissyöjistä saapui vasta kesäkuussa, osa jätti kokonaan saapumatta maahamme….

Kurki sopeutui pesimäalueiden muutokseen

Soiden jättiläisen, kurjen menestystarina kertoo lajin hämmästyttävästä runsastumisesta. Kurjelle oli elinehto sopeutua soiden laajamittaiseen ojitukseen. Nykyään valtaosa etelän kurjista on siirtynyt pesimään soilta reheville rantaluhdille, kaislikkoihin, pienille kosteikoille, jopa hakkuuaukioille, soita paremmille ruokamaille. Muutamia kertoja olen törmännyt kurkipoikueeseen kuusikossa mustikoita syömässä. Kurkikannan kooksi arvioitiin 1990-luvulla 19 000 paria, mutta kannan kasvun vuoksi uudempi arvio on…

Kottaraiset palasivat Laukon pesäpöntöille

Kevään airueet, kottaraiset palasivat Vesilahdessa Laukon tutuille laitumille 16. maaliskuuta. Mikko ja Tiina Vuoristo seurasivat Laukossa tulvalammen reunamilla neljää kottaraista sekä seitsemää töyhtöhyyppää. Hinsalan Kinnarissa ruokaili samana päivänä kaksi kanadanhanhea. Mikko Honkiniemi on asentanut useita kymmeniä kottaraispönttöjä Laukon hevoslaitumien reunapuihin, Hinsalaan ja Sakoisille. Kottarainen on hyväksynyt pöntöt kiitollisena, sillä lähes kaikki pöntöt ovat olleet asuttuina….

Kuokkalassa kyläili harmaapäätikka

Perjantai-iltapäivän yllätysvieras: 20. syyskuuta pihallamme Kuokkalassa kyläili harmaapäätikka, Picus canus. Komea kaveri hyppeli maassa ja kiipeili kuusten rungoilla melkein puoli tuntia. Ehdin napsia ikkunan läpi kivoja kuvia. En ole aikaisemmin törmännyt Lempäälässä lajiin. Se ei ole vielä kovin yleinen, mutta on runsastumassa vähitellen. Laji suosii etelän lehtometsiä ja suuria haapoja kasvavia metsiä. Koko Suomessa harmaapäätikkoja…