pesintä

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Sepelkyyhkyn metsästys alkaa 10. elokuuta – 570 kalatiiraa Vesilahden Kirkkolahdella

Kirjautuneille

Sepelkyyhkyjen kesärauha on ohi, kun kyyhkyjahti alkaa 10. elokuuta avaten samalla syksyn metsästyskauden. Sepelkyyhkystä on vuosien mittaan tullut yhä suositumpi riistasaalis metsäkanalintukantojen vähentyessä. Vuosittainen kyyhkysaalis on jopa yli 200 000 lintua. Sepelkyyhkyn pesimäkanta on 1,5-kertaistunut linjalaskenta-aineistojen perusteella 1970-luvun puolivälistä vuoteen 2010, joten laji kestää hyvin metsästyksen. Suomessa pesivien parien määräksi arvioidaan 250 000. Sepelkyyhky on…

Merikotkilla vastoinkäymisten vuosi – Lempäälän, Vesilahden ja Valkeakosken pesinnät tuhoutuivat

Kirjautuneille

Touko-kesäkuun pesätarkastuksissa Lempäälän, Vesilahden ja Valkeakosken jo alkaneet merikotkapesinnät todettiin tuhoutuneiksi. Lempäälän ja Vesilahden merikotkien pesätilanne on tarkastettu kahdella erillisellä retkellä touko-kesäkuussa. Ensimmäisellä tarkastuskierroksella toukokuun lopulla rengastaja Keijo Ruuskanen tarkasti saman päivän aikana Lempäälän pesän lisäksi tilanteen Valkeakoskella, missä on tänä vuonna tehty havaintoja merikotkan pesinnästä ensimmäistä kertaa. Lempäälässä merikotkan pesintä varmistui yllättäen tuhoutuneeksi, vaikka…

Mandariinisorsalla lemmenhuolia Laukossa

Kirjautuneille

Vesilahdessa lintuharrastajien kaukoputket on olleet suunnattuina viime aikoina Laukon tulvaniityille siellä lepäilevien ja ruokailevien sorsien, hanhien ja kahlaajien tarkkailuun sekä harvinaisuuksien etsintään. Aktiiviset lintuharrastajat Ritva Mikkola ja Kirsti Vaden havaitsivat tulvalammikoilla harvinaisen  ja eksoottisen näköisen mandariinisorsakoiraan. Havainto oli Vesilahdella ensimmäinen tästä lajista. Viime keväänä Leena Mielityinen löysi Hiivalahdesta Lempäälän ensimmäisen mandariinisorsan, joka oli järjestysnumeroltaan 262….

Linnunpöntöillä korvataan luonnonkolojen puutetta

Kirjautuneille

”Linnunpönttöjen tekeminen on hauskaa ja hyödyllistä. Kololinnuilla on pulaa pesimäpaikoista, sillä luonnonkoloja on liian vähän. Talvella pöntöt toimivat lintujen ja oravien yöpymis- ja suojapaikkoina. Pakkasyönä pönttö voi pelastaa eläimen hengen”, BirdLife opastaa pönttöjen tärkeydestä. Keväällä 2017 päättynyt Miljoona linnunpönttöä -kampanja ylitti komeasti tavoitteensa,sillä pönttöjä rekisteröitiin maassa yli 1,3 miljoonaa, joista Lempäälässä 4 393 pönttöä ja…

Ahtialanjärven kivikasat ovat keinokareja

Kirjautuneille

Mitähän Lempäälän Ahtialanjärvellä oikein myrätään, on toimitukseltakin tiedusteltu. Lintutornin vierestä jäälle menee aurattu tie, ja rannalta katsottuna jäällä on jotain rakennettuja kumpareita. Touhu liittyy lintujen keinokarien ja -pesien rakentamiseen, valottavat Lokkisaari ry:n aktiivit Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen. Ahtialanjärvelle on kuljetettu viimevuotiseen tapaan kuorma-autolasteittain kiviä, joista muodostetaan keinokareja helpottamaan vesilintujen pesintää. Yrjö Haataja aloitti kiviaineksen…

Ruokapöytä on katettu pöllöille

Myyriä riittää Yöpetolinnuillamme pöllöillä on juhlavat oltavat, sillä  pellot on täynnä peltomyyriä, metsät metsämyyriä. Niinpä pikkujyrsijöiden runsaus näkyy pöllöjen pesinnöissä. Viime vuosi oli pöllöjen pesinnän välivuosi heikon myyrätilanteen vuoksi, jolloin suurin osa pöllöistämme jätti kokonaan pesimättä tai poikueet olivat pieniä. Kevään pöllönpönttöjen ensi tarkastukset ovat saaneet petolinturengastajien suut hymyyn. Pesintöjä on nyt runsaasti, pesinnät ovat…

Tuulihaukalla Lempäälässä 16 pesintää, Vesilahdessa 27

Tuulihaukalla, virolaisten ”tuuletallajalla” menee hyvin. Varttuneemmat luontoharrastajat muistavat, kuinka laji taantui lähes harvinaisuudeksi 70 – luvulla mahdollisesti ympäristömyrkkyjen seurauksena. Nykyään tuulihaukka on ilahduttavan yleinen näky kaikkialla avomailla. Pikkunisäkkäitä pellon yllä tähystävällä ja paikallaan tuulta polkevalla poutahaukalla on kyky paikallistaa myyrät korkeastakin heinikosta niiden virtsajälkien heijastaman ultraviolettivalon avulla. Kesän kuluessa tuulihaukkaemot rahtaavat satoja myyriä poikasilleen, joten…

Päivi – epäonnen satelliittihaukka

  Vesilahden Saastonkulmalla 13.8.2013 satelliittilähettimellä valjastettu mehiläishaukkanaaras ” Päivi” on epäonnen lintu. Vielä kesä 2013 sujui onnellisten tähtien merkeissä ja Saastojärven pesällä kasvoi kaksi potraa mehiläishaukan poikasta. Pesintää seurannut Päivin syysmuutto jatkui aina Etelä-Afrikkaan saakka, kauimmaksi kuin yksikään mehiläishaukka koskaan. Valitettavasti Päivi arvioi talvialueen ja paluumatkan väärin, sillä Vesilahdelle palattiin vasta 27.6. 2014, eli liian…

Maan suurin petolintu merikotka pesi Vesilahdella

Sitä osattiin odottaa. Petolintutkijat olivat jo useamman vuoden varmoja siitä, että merikotka pesii Pirkanmaan ensimmäisenä kuntana juuri Vesilahdella. Pesimäaikana nähtiin monena vuonna vanhoja valkopyrstöisiä eli sukukypsiä merikotkia, pareittainkin, mikä viittasi vahvasti pesintään. Heinäkuussa varmistui lopultakin merikotkan pesintä Vesilahdessa Mikko Honkiniemen ja Jere Toivolan löytämällä poikaspesällä. Kaksi lähes lentokykyistä poikasta kyyhötti valtavassa risulinnassa. Toisen poikasen Mikko…

Kolea alkukesä vaikeutti hyönteissyöjien pesintöjä

Alkukesän kolea sää sadejaksoineen vaikeutti hyönteissyöjien pesintöjä. Tiaisten ja kirjosieppojen pesätarkastuksissa on jonkin verran löytynyt nälkään kuolleita poikasia. Viime kesän kaltaista joukkotuhoa ei ole kuitenkaan todettu, mutta hyvin tutkituilla pönttöpesijöillä poikuekoot olivat normaalia pienempiä. Lintuja on vähemmän ja pesinnät ovat huomattavan myöhässä aiempiin vuosiin verrattuna. Osa hyönteissyöjistä saapui vasta kesäkuussa, osa jätti kokonaan saapumatta maahamme….