Raimo Sirén

Miksi avoimuus pelottaa?

Kirjautuneille

Lempäälän kunnan tarkastuslautakunta on arviointikertomuksissaan toistuvasti perännyt kuntakes­kustan kehittämishankkeen kustannuksista Marjamäki-taseen kaltaista keskustatasetta, mikä avaisi hankkeen kokonaistaloudellista tilannetta. Viime toukokuussa tarkastuslautakunta totesi, että ”Lem­päälän keskustatasetta ei ole vieläkään esitetty kunnanhallitukselle, vaikka vuoden 2016 arviointi­kertomuksen vastauksissa luvattiin esitellä keskustatase syyskuun 2017 kunnanhallituksessa”. Kunnanhallitus on 22.8. vastannut seuraavasti: ”Sen hetkinen hanketilanne keskustataseesta esitel­tiin kunnanhallitukselle talousarvioseminaarissa 2.11.2017. Keskustatase…

Suojatie auttaisi

Kirjautuneille

Valkeakoskentien alittava kevyenliikenteen tunneli on poissa käytöstä Lempäälä-talon ja siihen liit­tyvien rakennustöiden takia. Kunta ilmoittaa alikulkutunnelin olevan poissa käytöstä ilmeisesti elo­kuuhun saakka. Kulkijat osoitetaan Valkeakoskentielle, missä lähin suojatie on Tampereentien riste­yksessä. Aika pitkä matka kauppakasseja kantavalle tai vetävälle kulkijalle. Liikenneturvallisuutta auttaisi, jos Valkeakoskentien yli alikulkutunnelin paikkeille merkittäisiin suojatie, joka olisi käytössä niin kauan kun alikulkutunneli…

Lempäälän seurakunnan kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsen, kunnallisneuvos Raimo Sirénin puhe Kaatuneitten muistopäivänä Lempäälässä 20.5.: Sankarivainajat lunastivat meille kansallisen yhtenäisyyden

Kirjautuneille

Kaatuneitten muistopäivää on Suomessa vietetty jo lähes 80 vuoden ajan. Muisto­päi­vän viettäminen sai alkunsa huhtikuussa 1940 pi­de­tystä piispainkokouksesta, missä oli ehdotettu suru- ja muisto­ju­ma­lanpalvelusten pitämistä talvi­so­dan sankarivainajien muistoksi sunnuntaina 19. toukokuuta 1940. Suunnitelman sai tietoonsa puolustusvoimain ylipäällikkö, sotamarsalkka Man­ner­heim, joka käski vä­lit­tömästi, ettei 16. tou­ko­­kuu­ta, sisällissodan päättymispäivänä ja siihenas­ti­se­na puolustusvoimain lip­pujuhlan päivänä jär­jes­tetä juh­lallisuuksia. Samalla…

Siltaonnettomuus USA:ssa herättää kysymyksiä Lempäälän sillasta

Kirjautuneille

Yle uutisoi 16. maaliskuuta, että vastavalmistunut kävelysilta oli romahtanut Floridassa. Ainakin kuu­si ihmistä kuoli onnettomuudessa. Erittäin vilkkaan ajo­väylän ylittävä silta oli rakennettu tek­nii­kalla, joka mah­­dollisti nopean pystytyksen, jotta liiken­nettä ­häirittäisiin mahdollisimman vähän. Sil­ta oli val­­mistettu muualla ja koottu paikalla. Romahtaneeseen kävelysiltaan oli Ylen mukaan käytetty uudenlaista ABC-tekno­logiaa. ABC tulee sanoista ”accelerated bridge construction” eli nopeutettu…

Kirkkoneuvosto palautti Lempäälä-talon uudelleen käsiteltäväksi

Lempäälän ev.-lut. seurakunnan kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 10. tammikuuta antaa uusien seurakuntatilojen rakentamisen Lempäälä-taloon talousjohtajan valmisteltavaksi ja esiteltäväksi kirkkoneuvostolle. Kirkkoneuvosto totesi, että kirkkovaltuuston 25. lokakuuta tekemä päätös oli syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja asia on syytä palauttaa käsiteltäväksi uudelleen valtuustossa. Kirkkoneuvoston mukaan asian valmisteluun oli mahdollisesti osallistunut esteellisiä henkilöitä. Valmisteluaineistosta puuttui kirkkovaltuuston pöytäkirjan liite eikä pöytäkirja sisältänyt…

Onko itsehallintoa ilman verotusoikeutta?

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen lakiesitykset, joilla noin puolet kuntien tehtävistä on tarkoitus siirtää maakunnille, ovat parhaillaan lau­suntokierroksella. Lakiesi­tyk­sissä todetaan, että ”tämän lain tarkoituksena on luoda edellytykset itsehallinnolle kuntia suu­rem­malla hallinto-alueella (maakunta) …”. Edelleen lakiesitysten todetaan toteuttavan perustuslain 121 §:n kunnallinen ja muu alueellinen itse­hal­linto nel­­jännessä momentissa olevaa mahdollisuutta kuntia suuremmista itsehallintoalueista. Sa­mas­sa…

Takapakkia junayhteyksissä

Lempäälän junapysähdysten pitkään jatkunut väheneminen kääntyi 1990-luvun lopulla nousuun. Avatessani kunnanhallituksen puheenjohtajana Lempäälän joulukatua vuonna 1998 saatoin todeta muun muas­sa seu­raa­vasti: ”Päärataa kunnostetaan ja ju­ni­en pysähtyminen Lempäälässä on merkittä­väs­ti lisäänty­mäs­sä. Taaja­ma­junia vielä odoteltaessa olem­me pääsemässä merkittävään paran­nuk­seen nykyliiken­tees­sä. Ensi tou­ko-kesäkuun vaihteesta alkaen neljä pikajunaa suuntaansa tulee py­säh­tymään Lempää­län ase­mal­la. Se tuplaa Lempäälässä py­sähtyvien junien nykyisen…

Onhan meillä omakin ”Talvivaaramme”

Lempäälän-Vesilahden Sanomat riepotteli aiheellisesti pääkirjoituksessaan 1. heinäkuuta Euroo­pan tason päät­täjiä Kreikan ja Suomen tason päättäjiä Talvivaaran aiheuttamista miljardimene­tyk­sis­tä suoma­lai­sille veronmaksajille. Kreikka-tappion suuruus veronmaksajille selviää, kun väistä­mät­tömät luot­to­tappiot alkavat realisoitua. Talvivaaran osalta elinkeinoministeri Olli Rehn totesi kesäkuussa, että konkurssipesän hoito maksaa veronmaksajille 11 miljoonaa euroa kuukaudessa. Se on melko tark­kaan kaksi euroa suomalaista kohden joka kuukausi….

Vanha S-market on kuntalaisille kallis

Vuosi sitten 9.6.2014 Lempäälän kunnanhallitus päätti yksimielisesti vuokrata vanhan S-marketin ti­lat tiettävästi hintaan 17 000 euroa kuukaudelta eli 204 000 euroa per vuosi. Vuokrasopimus on tul­­lut voimaan syksyllä 2014. Kokouksessaan 9.2.2015 kunnanhallitus päätti ostaa Pirkanmaan Osuus­­­kaupalta vanhan S-marketin runsaan 2,5 miljoonan euron hinnalla ja esitti kunnanvaltuustolle 2,5 miljoonan euron lisämäärärahan myöntämistä. Kunnanvaltuusto ei kokouksessaan 18.2.2015 kuitenkaan hyväksynyt…

Liput liehumaan myös tulevina vuosina

Lempäälän-Vesilahden Sanomien 14.1. pääkirjoituksessa ”Liput liehumaan 13. maaliskuuta” to­det­tiin tärkeä asia, että maamme itsenäisyyden turvaaminen on ollut ja on tulevaisuudessakin ennen kaikkea omas­ta puolustustahdostamme ja -kyvystämme kiinni. Kirjoituksessa tehtiin kuitenkin erikoinen rinnastus, kun verrattiin talvisodan aikana lännestä saa­mat­­ta jäänyttä sotilasapua tulevaisuuden mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Vertailu ontuu pahasti, sil­lä talvisodan aikana mitään sopimuksia sotilasavusta ei ollut. Mikäli…

Menot mitoitettava tulojen mukaan

Kunnanvaltuutettu Hannu Lehikoinen kysyi Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 17. joulukuuta, olenko tosiaan eri mieltä siitä, että kuntalaisille on tarjolla runsaasti hyviä palveluja viitaten kirjoitukseeni Lempäälän taloudesta 10.12. samassa lehdessä. Kiitos kysymyksestä, Hannu. Vastaan, että keskeistä on menojen mitoittaminen tulojen mukaisiksi. Siirryttäessä 2000-luvulle Lempäälässä alkoi voittaa ajattelu, jossa ensisijaisesti painotettiin palvelujen lisäämistä eli ryhdyttiin mitoittamaan tuloja menojen mukaan….

Lempäälä säästi eikä rakentanut

Innostuinpa kunnallisneuvos Raimo Sirénin kirjoituksesta muistelemaan menneitä ja vähän myöhempääkin aikaa. Lempäälä valittiin tosiaankin Suomen talouskunnaksi 1999. Ja Sirén on oikeassa velkamäärämme suhteen silloin. Miten tuohon lukuun päästiin, onkin jo toisen tarinan paikka. Lempäälä taisi olla ainoita kuntia, jotka lamakaudella maksoivat velkaansa pois. Edullisen rakentamisen aikana emme investoineet vaan säästimme. Kun kunnan asukasluku on kasvanut…

Lempäälän talous 15 vuotta sitten ja nyt

Lempäälän kunnan talous huomioitiin 15 vuotta sitten näkyvästi valtakunnan tasolla. Marraskuussa 1999 Lempäälä valittiin vuoden 1999 Suomen talouskunnaksi. Vuoden parhaat kunnat valittiin sil­loin kuudennen kerran, ja valinnan tehneen sisäasiainministeriön neuvotteleva virkamies Seppo Junt­ti totesi palkinnon luovutustilaisuudessa, että alhaisesta tulopohjasta huolimatta Lempäälä on pys­tynyt velvoitteensa velkaan­tumatta hoita­maan, ja rahaa on riittänyt investointeihinkin. Aamulehden 22.11.1999 pääkirjoituksen mukaan…

Lempäälän velkaantuminen odotetun jyrkkää

Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 28. toukokuuta vuoden 2013 tilinpäätöksen. Siinä kiin­nit­­tää erityisesti huomiota kunnan velkaantumisen raju kasvu. Vuoden 2013 lopussa kunnalla oli ve­­l­ka­a noin 54 miljoonaa euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli noin 41 miljoonaa euroa. Lempäälän kunnan nettovelka kasvoi siis vuodessa noin 13 miljoonaa euroa eli 32 prosenttia. Lempäälän velkaantumisen jyrkkä kasvu ei hämmästytä,…