Yrjö Punkari

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Pienoismallista näyttelyn vetonaula

Tilaajille

Ajatus Narvan kylän pienoismallin rakentamisesta syntyi maaliskuussa, kun Sorvalan Seniorit olivat jälleen kerran kokoontuneet muistelemaan vanhoja. Puheen solinan keskellä Reino Roppo veti salkustaan ison, käsinpiirretyn kartan, johon oli pikkutarkasti merkitty ja nimetty kymmeniä jo maastosta kadonneita kohteita 1900-luvun alun Narvasta. – Piirsin kartan isäni kanssa 1980-luvulla. Isä oli 17-vuotias vuonna 1918 ja muisti paikat hyvin,…

Väinämöiset kisassa Lempäälän ja Vesilahden muinaisuudesta

Merovingejä, idän kauppiaita, vepsäläisiä, lappalaisia, munkkeja ja ties mitä väkeä vilisi kuulijoiden silmissä pitkin Lempäälän ja Vesilahden rantoja ja harjuja, kun Juha Kuisma ja Yrjö Punkari kuvailivat pitäjien kaukaista menneisyyttä. Tosin Kuisma huomautti napakasti, että harjuja ei Vesilahdesta löydy. Olihan kyseessä kahden kotiseututuntijan kisailu siitä, kumman kotipitäjä on taustoiltaan komeampi. Tilaisuus oli Lempäälän Kalevalaisten kekri-ilta…

Sinisiä säveliä saksofonein saatettuina

Kamarikuoro Kurkien kaiku, johtajanaan kirkkomuusikko Satu Sointu-Siltanen, sekä saksofoniyhtye Harmonian kahdeksasta soittajasta kaksi fonistia kokoontuivat harjoittelemaan Vesilahden kirkossa. Aiempia harjoituskertoja oli kuorolle kertynyt syyskuun alusta jo toistakymmentä, mutta itse kirkkoon oli varattu yhteisharjoituksia kaikkiaan kolme ennen tulevaa konserttia. Kurkien kaiku -kuorolla on takanaan nimenä jo parikymmentä vuotta yhteistä laulun taivalta. Nykyisellä kokoonpanollaan se on esiintynyt…

Kolmekymmentä vuotta katusoittoa

Viiden ammattimuusikon ja kolmen poliisin yhtye soittaa Paranoidin puhallinseitsikolla Kun puhutaan Ali Babasta ja Sulttaaneista vievät kaikki tiet lopulta Narvaan. Narvan Soittokunnan perinteitä omalta osaltaan jatkava yhtye sai alkunsa vuonna 1986. Kaveriporukka päätti lähteä turistimatkalle Kuopioon ja huomasi mukaan lähtevien muodostavan sopivasti puhallinseitsikon. Yhtye perustettiin ja se sai nimensä kahden eri kappaleen mukaan. Ali Baba on…

Itsenäisyyttä ei vielä aavistettu I maailmansodan kynnyksellä

Katsauksen ensimmäisen maailmansodan aikaiseen Suomeen torstaina 29. lokakuuta luonut professori Vesa Vares totesi Lempäälän lukion juhlasalissa, että ihmiset eivät vuosina 1914–17 vielä osanneet ajatella itsenäisyyttä todennäköisenä asiana koittavaksi. – Itsenäisyydestä ei kovin moni osannut edes unelmoida ennen kevättä 1917. Se mikä koitti joulukuussa 1917, ei ollut vielä näkyvissä tammikuussa 1917. Vareksen mukaan ensimmäisen maailmansodan aikaan…

Suvultaan suuria

Lempääläiset ja vesilahtelaiset ajattelevat toisistaan pääasiassa mukavia ajatuksia. Mutta ovatko lempääläiset mukavia siksi, että he ovat entisiä vesilahtelaisia? Entä johtuuko vesilahtelaisten kelvollisuus heidän lempääläisistä juuristaan? Kumpi pitäjä olikaan se emäpitäjä ja kumpi tulee aikanaan saamaan suuremman painoarvon vielä kirjoittamattomilla historiankirjojen lehdillä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsittiin vastauksia, kun herrasmiesväittelijät Juha Kuisma Lempäälästä ja Yrjö…

Kiekko liitää Harjulanmäellä

Tallatut polut kielivät, että kiekon lennättämistä on käynyt Vesilahden uudella frisbeegolfradalla testaamassa jo hyvä joukko ihmisiä. Juhannuksena avattu rata sijaitsee Koskenkylässä, Harjulanmäellä puoliksi kunnan ja puoliksi Ylämäen nuorisoseuran mailla. Erillisiä maalikoreja on tulossa kolme kappaletta myös Ylämäen koulun pihaan. Liikunta- ja nuorisosihteeri Sari Juuti on tyytyväinen kunnan ja nuorisoseuran yhteistyöhön, jonka ansiosta kaikki on sujunut…

Kuka oli silittäjä-Miina?

Kirjoissa ja kansissa on pala Vesilahtelaista historiaa. Paikallisoppaana toimiva Eila Häihälä on merkinnyt muistiin Vesilahden kirkonkylän raitti -kirjaan raitin talot ja niissä asuneet ihmiset tarinoineen. Ajatus 24. kesäkuuta julkaistuun kirjaan virisi jo viitisen vuotta sitten. Matkailuoppaan peruskurssin käytyään Häihälä tuumasi, että voisi perehtyä Kirkonkylän raittiin tarkemminkin ja järjestää siellä kävelykierroksia. – Olen elänyt lähes koko elämäni raitin varrella….

Lempäälän-Vesilahden Matkailuoppaat 20 vuotta

Lempäälän-Vesilahden matkailuoppaat viettivät yhdistyksensä 20-vuotisjuhlaa 7. kesäkuuta Vesilahden pappilassa yhdessä yhteistyökumppaneittensa kanssa. Opastoimintaa Lempäälässä oli ollut jo 1980-luvulla, kun ensimmäiset Museoraitin museot avattiin. Opastuksia pidettiin, ja oppaat saivat palkkansa kunnalta. Tuolloin ei kuitenkaan vielä perustettu yhdistystä. Nykyään Lempäälän-Vesilahden Matkailuoppaat ry kuuluu jäsenenä Suomen Opasliittoon ja on näin ollen osa maailmanlaajuista, organisoitunutta yhteisöä, jossa tarjotaan pätevää…

Ilmoittautuminen Pirkan opiston kursseille alkaa

Pirkan opiston logossa on nyt neljä eriväristä osaa. Sinisen Lempäälän, vihreän Pirkkalan ja punaisen Nokian rinnalle on lisätty myös oranssi Vesilahti. Opiston rehtori Matti Korolainen ja suunnittelijaopettaja Raili Reini  ovat innoissaan seudullisesta kansalaisopistosta ja kuntarajojen unohtamisesta. He pitävät seudullista kansalaisopistoa vahvuutena, koska se mahdollistaa laajemman kurssitarjonnan. Korolainen kertoo opiston yhtenäistäneen ja jämäköittäneen käytäntöjään. Muun muassa peruutusehdot ja…

Kylään pääsi vasta juhannuksena, jolloin lähteen vesi muuttui viinaksi

Juhannus liittyy olennaisesti vesilahtelaisen Kuralan kylän nimeen. Paikkakunnan historiasta paljon kirjoittanut Yrjö Punkari on selvittänyt, että Vattusen Korpiladonniityn lähteen vesi muuttuu juhannusöinä viinaksi. Kurala on Vesilahden vanhimpia kyliä. Kuralan vanhimpiin asukkaisiin lukeutuvalla Vilho Järvenpäällä on Juhannuskylä-nimelle myös toisenlainen selitys. Juhannuskylä-nimi tulee siitä, että Kuralaan ei päässyt vasta kuin juhannuksena. – Laivasillan tienoota on sanottu myös Vanhakyläksi. Se…

Kalevala alkoi kahvihampaan kolotuksesta

Kalevalan nykyisin käytössä olevan II painoksen allekirjoituksen muistojuhlaa vietettiin Hukianhovissa keskiviikkona 17.4. Juhlan järjesti yhteistyössä Wesilahti-Seura ja Vesilahden kunnan kulttuuritoimi. Tilaisuudessa kotiseutuneuvos Yrjö Punkari kertasi alunperin kotiopettajaksi Laukon kartanoon tulleen Elias Lönnrotin vaiheita ja kertoi miten Kalevala sai siellä alkunsa. Asiantuntijavieraana tilaisuuteen saapui aiemmin Helsingin yliopistossa tutkijana toiminnut ja arkeologisen seuran jäsen Martti Linna. Hän oli…