Puolueiden europarlamentti

Vaalimainostelineet on tuotu katukuvaan muistuttamaan siitä, että Euroopan parlamentin jäsenten vaalit, europarlamenttivaalit, toimitetaan EU:n jäsenvaltiossa. Tällä kertaa vaalien toimittamisajanjakso on aikaistetusti 22.–25. toukokuuta.

Europarlamenttivaalien säännönmukainen toimittamisajanjakso olisi ollut 5.–8. kesäkuuta, mutta koska sunnuntai 8. kesäkuuta on helluntai useimmissa jäsenvaltioissa, kuten Suomessa, vaaleja aikaistettiin. EU-vaalit eivät saaneet heilaa helluntaista. Tiedä sitten, kohoaako vai laskeeko jo valmiiksi matalaksi ennustettu äänestysaktiivisuus siirron johdosta.

Vaikka Lempäälästä tai Vesilahdesta ei tiettävästi ketään ole mepiksi ehdolla, valinnan varaa meillä riittää. Listoja Suomessa asetti 14 puoluetta, ja ehdokkaita on noin 250. Koko maa on yhtä vaalipiiriä eli ehdokkaakseen voi valita kenet tahansa suomalaisehdokkaan tämän asuinkunnasta riippumatta. Niin yhteistä EU:ta kuin eletäänkin, ainakaan vielä ei mepikseen voi äänestää toisen EU-maan ehdokasta.

Valinnan runsaus on toisaalta harhaa. Vaikka meillä 14 puoluetta asetti ehdokkaita, valituksi tulleet edustavat Euroopan parlamentin seitsemää poliittista ryhmää.

Euroopan parlamenttiin valitaan yhteensä 751 jäsentä EU:n 28 jäsenvaltiosta. EU-parlamentilla riittää vetovoimaa, sillä Suomen 13 istuvasta europarlamentaarikosta 11 asettui ehdolle vuoden 2014 vaaleissa. Äänestäjistä riippuu, ketkä heistä saavat jatkokauden.

Suomalaismepit edustavat alle kahta prosenttia kaikista Euroopan parlamentin jäsenistä. Leimallista Euroopan parlamentille on, että suomalaismepit(kään) eivät edusta Euroopan parlamentissa yhtenä pienryhmänään kotimaataan, vaan pääsääntöisesti omaa poliittista Eurooppa-ryhmäänsä. Edustuksellisuus on siinä mielessä hakusessa. Kansallisten puolueiden tai valitsijayhdistysten ehdokkaat valitsevat Euroopan parlamenttiin päästyään joko liittymisen monikansalliseen poliittiseen ryhmään tai jättäytymisen ryhmien ulkopuolelle. Ehkä se on syy, miksi EU-vaalit niin laimean osallistumisen on saanut aikaan. Suomalaisäänestäjä ei välttämättä tunne noita ryhmiä omakseen. Kuka tietää, mitä ryhmää keskustan listalta valituksi tuleva EU-parlamentaarikko EU-parlamentissa edustaa? Tai mikä on Sampo Terhon (peruss.) ryhmä EU-parlamentissa?

Äänesti tai ei, vaalien tulos ratkaisee, mitkä ovat EU:n päätavoitteet seuraavan viiden vuoden aikana ja mihin EU:n varoja käytetään. Päätöksiin vaikuttaa eurovaaleissa valittavan parlamentin poliittiset voimasuhteet ja se, kuka valitaan komission puheenjohtajaksi.

Nykyinen komission puheenjohtaja, portugalilainen José Manuel Barroso on toiminut komission puheenjohtajana vuodesta 2004. Runsaan kymmenen miljoonan asukkaan Portugalilla on Suomen tapaan vähän, vain 22 meppiä. Toisaalta komisson johtoon valituksi tullessaan Barroso keräsi kannatusta erityisesti keskusta-oikeistolaisessa Euroopan kansanpuolueessa (EPP), joka on europarlamentin ylivoimaisesti suurin ryhmä.