Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 28. toukokuuta vuoden 2013 tilinpäätöksen. Siinä kiinnittää erityisesti huomiota kunnan velkaantumisen raju kasvu. Vuoden 2013 lopussa kunnalla oli velkaa noin 54 miljoonaa euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli noin 41 miljoonaa euroa. Lempäälän kunnan nettovelka kasvoi siis vuodessa noin 13 miljoonaa euroa eli 32 prosenttia.
Lempäälän velkaantumisen jyrkkä kasvu ei hämmästytä, sillä 2000-luvulla kunnan käyttötalousmenot on päästetty karkaamaan. Ollessani vielä kunnallispolitiikassa mukana pyrin saamaan tähän muutosta. Käyttötalousmenoista yli puolet on henkilöstömenoja. Marraskuussa 2011 vuoden 2012 talousarviota käsiteltäessä esitin jopa taloussuunnitelman palauttamista uudelleen valmisteltavaksi niin, että henkilöstön suhteellinen lisäys on enintään sama kuin väestön suhteellinen lisäys.
Silloisessa valtuustopuheenvuorossani totesin, että vuosituhannen vaihteesta Lempäälän väestönlisäys on ollut runsaat 32 prosenttia, mutta kunnan henkilöstön lisäys yli 51 prosenttia. Vuosituhannen vaihteessa meillä oli yksi kunnan työntekijä 16,8 kuntalaista kohden. Talousarvion mukaan ensi vuonna on yksi kunnan työntekijä 14,7 kuntalaista kohden. Tällä tahdilla noin 90 vuoden kuluttua jokaista kuntalaista kohden on yksi kunnan työntekijä.
Kukaan ei kannattanut esitystäni. Kunnan velkaantuminen jyrkkenee, kun siihen johtavaa toimintaa ehdottaa virkamiesjohto sekä kunnanhallitus ja valtuuston ylivoimainen enemmistö sen hyväksyy. Seuraukset näkyvät. Lempäälän kuntatalouden kuntoon saattaminen on aloitettava käyttötalouden tehostamisella, jotta tarpeellisiin investointeihin on riittävä omarahoitusosuus. Käytännössä se merkitsee kunnan henkilöstömäärän sopeuttamista kestävän kuntatalouden puitteisiin.
Talouden logiikka on lopulta varsin yksinkertaista. Nyt me kulutamme jatkuvasti enemmän kuin tienaamme. Kunnan taloudessa velka on siirrettyä verotusta, jonka maksajiksi ovat tätä menoa tulossa seuraavat sukupolvet, mm. lapsemme ja lastenlapsemme. Mielestäni se ei ole oikein, vaan meidän tulee mitoittaa menomme tulojemme mukaisiksi.
Tärkeää on, että keskitymme kunnan palvelurakenteessa peruspalveluihin ja arvioimme kaikkea ei-välttämätöntä toimintaa erittäin kriittisesti. Ei sen tarvitse olla huono asia, että myös ihmisten omaa vastuunottoa lisätään, eikä totuteta heitä siihen, että yhteiskunta hoitaa kaiken. Kannattaa muistaa, että kestävää hyvinvointia voidaan luoda vain taloudellisesti terveellä toiminnalla.
Raimo Sirén
kunnallisneuvos
Lempäälä
