Lempäälän kunnan talous huomioitiin 15 vuotta sitten näkyvästi valtakunnan tasolla. Marraskuussa 1999 Lempäälä valittiin vuoden 1999 Suomen talouskunnaksi. Vuoden parhaat kunnat valittiin silloin kuudennen kerran, ja valinnan tehneen sisäasiainministeriön neuvotteleva virkamies Seppo Juntti totesi palkinnon luovutustilaisuudessa, että alhaisesta tulopohjasta huolimatta Lempäälä on pystynyt velvoitteensa velkaantumatta hoitamaan, ja rahaa on riittänyt investointeihinkin.
Aamulehden 22.11.1999 pääkirjoituksen mukaan luovutustilaisuudessa Lempäälää kiitettiin siitä, että se on koko 1990-luvun ajan suhdannevaihteluista, kuntatalouden leikkauksista ja alhaisesta tulopohjastaan huolimatta pitänyt taloutensa kunnossa. Lempäälässä on pidetty arvossa vanha kunnon totuus: eivät ne suuret tulot, vaan pienet menot. Käyttömenot on sopeutettu siihen, että verotulot ja valtionosuudet ovat alle maan keskiarvon.
Olin kunnanhallituksen puheenjohtajana vastaanottamassa palkintoa yhdessä kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja kunnanjohtajan kanssa. Minua tämä huomionosoitus lämmitti suuresti. Ei sen takia, että se olisi ollut erityisesti juuri minun ansiotani, mutta kyllä meillä kaikilla 1990-luvulla kunnanhallitusten puheenjohtajina toimineilla oli siihen aika paljon osuutta. Kunnanhallituksen puheenjohtajalla on, niin halutessaan, luottamushenkilöistä parhaat mahdollisuudet vaikuttaa kunnan talouteen. Se ei tapahdu niinkään kokouksissa, vaan vaikuttamalla asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa.
Onnistuimmekin 1990-luvulla ilmeisesti ensimmäisen kerran painamaan Lempäälän verorasituksen alle Tampereen kaupunkiseudun keskimääräisen tason. Lempäälän kunnan velka oli vuonna 1999 alle viisi miljoonaa euroa. Nyt se on juuri päätetyssä talousarviossa nousemassa yli 70 miljoonan euron. Laina per asukas oli vuonna 1999 hieman vajaa 300 euroa. Nyt se on talousarviossa kasvamassa yli kymmenkertaiseksi. Tuloveroprosentti oli 15 vuotta sitten alle koko maan ja Pirkanmaan tuloveroprosenttien. Nyt sitä on nostettu kolme prosenttiyksikköä eli yli 17 prosenttia ja on selvästi yli koko maan ja Pirkanmaan tuloveroprosenttien.
Siirryttäessä 2000-luvulle kunnanhallitusten linja talouteen lepsahti pahasti. Palattuani kunnallispolitiikkaan vuoden 2004 kuntavaaleissa keskustelin huolestuneena asiasta johtavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa. Tiivistetysti sanottuna he totesivat minulle kuntalaisten pitävän siitä, kun saavat runsaasti hyviä palveluja ja eihän Lempäälän talous ole sen huonompi kuin muillakaan kunnilla.
Virkamies- ja luottamushenkilöjohto ovat 2000-luvulla noudattaneet tätä lepsun taloudenpidon linjaa ja sen tuloksena lapsemme ja lastenlapsemme saavat maksaakseen rajun velkataakan. Minua järkytti perustelu muiden kuntien lepsulla talouslinjalla. Mielestäni ei ole mikään erityinen kunnia olla apukoulun priimus, eikä Lempäälä edes ole vertailussa lähelläkään priimusta. Mutta marraskuussa 1999 tällaisesta tulevaisuudesta ei ollut tietoakaan, ja me kunnassa olimme iloisia ja vähän ylpeitäkin saamastamme huomionosoituksesta.
Raimo Sirén
kunnallisneuvos
