”Olemme suomalaisia ja samalla eurooppalaisia”

Vesilahden itsenäisyyspäiväjuhlassa puhunut Seppo Parkkila kokee olevansa yhtä aikaa suomalainen ja eurooppalainen.

Vesilahden itsenäisyyspäiväjuhlassa puhunut Seppo Parkkila kokee olevansa yhtä aikaa suomalainen ja eurooppalainen.

Suomen ja Euroopan unionin 20 vuoden yhteisestä matkasta juhlapuheen Vesilahdessa itsenäisyyspäivänä pitänyt Vesilahden kirkkovaltuuston puheenjohtaja, professori Seppo Parkkila totesi, että se, että olemme eurooppalaisia, ei vähennä suomalaisuuden arvoa.

– Olemme suomalaisia ja samalla eurooppalaisia.

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa astui voimaan 1. tammikuuta vuonna 1995.  Parkkilan mukaan on kolme mahdollisuutta, mikä on EU:n asema seuraavan 20 vuoden kuluttua. Euroopan unioni voi vielä silloinkin olla edelleen kattojärjestö valtioiden taloudelliselle, poliittiselle ja jopa sotilaalliselle yhteistyölle. Toinen mahdollisuus on, että valtioiden integraatio on edelleen syventynyt unionin sisällä jopa tiiviiksi liittovaltioksi.

– Kolmas vaihtoehto on, että unioni on pirstoutunut kansallisvaltioiksi. Itse en toivoisi tätä viimeistä vaihtoehtoa, sillä unioni tuo kaivattua poliittista vakautta Eurooppaan.

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa astui voimaan 1. tammikuuta vuonna 1995.  Sitä edelsi Berliinin muuri murtuminen vuonna 1989 ja Neuvostoliiton lakkaaminen olemasta vuoden 1991 lopulla. Kaikki muuttui Parkkilan mukaan nopeasti.

– Neuvostoliiton kanssa harjoitettu bilateraalikauppa tyrehtyi. Idänkaupan romahtaminen ja samoihin aikoihin päälle vyörynyt pankkikriisi aiheuttivat talouden romahtamisen vuosina 1990–93.

1990-luvun alun lama suomessa oli lähinnä paikallinen ja Suomi sai melko nopeasti vientivetoisen talouskasvun käyntiin. Sitä Parkkila kuitenkin jälkikäteen ihmettelee, että Suomi pystyi pahimman laman keskellä tekemään käänteentekevän ulkopoliittisen ratkaisun eli liittymään Euroopan unioniin.

– Sillä Suomi ankkuroi itsensä entistäkin tiukemmin länsieurooppalaisten valtioiden perheeseen.

Euroopan unioni on Parkkilan mukaan Suomelle tärkeä ja toivottavasti myös Suomi vastavuoroisesti tärkeä ja aktiivinen kumppani EU:lle. Parkkila korosti, että Suomen ja useimpien EU-jäsenten bruttokansantuote on jäsenyyden ansiosta kasvanut merkittävästi. Euroopan integraatio on lisännyt rahoitusmarkkinoiden avautumista ja sen kautta investointeja Euroopassa.

Tampereen yliopistossa työskentelevä Seppo Parkkila sanoi saaneensa työskennellä tutkimus- ja tuotekehitysalalla, joka on merkittävästi hyötynyt EU-integraatiosta.

– Tutkimuksen ja tuotekehityksen alalla Euroopasta on tullut yksi kokonaisuus. Eurooppalaisissa tutkimuskonsortioissa suomalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset, ranskalaiset, italialaiset ja monet muut tekevät rintarinnan työtä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>