Vielä lounasaikaan Lempäälän keskusta elää. Autoja letkassa, työporukoita syömässä, ruuhkaa pankissa. Niin kuin normaalissa 22 000 asukkaan kuntakeskuksessa kuuluukin.
Iltapäivälläkin voi havaita elonmerkkejä. Koululaiset odottelevat bussia. Joku istuu Ståhlbergilla kahvilla, toinen piipahtaa kirjakaupassa.
Sitten kello lyö viisi. Erikoisliikkeet ja kahvilat sulkevat ovensa. Viimeistään kuudelta keskusta kuolee kokonaan.
Loppuilta onkin kylmää, hiljaista ja pimeää. Uudet jouluvalot valaisevat kivasti, mutta harmi vain, ettei niiden kimmellyksestä saa kovin moni nauttia.
Niin, tiedetään. Keskustaa ollaan kehittämässä. Rakennetaan siltaa tulevaisuuteen, kenties Hauralaankin. Nyt suunnitellaan, laitetaan sitten kaikki kuntoon kerralla. Sitten joskus 2020- ja 2030-luvuilla.
Idea on hieno, mutta toisinaan keskustan kehittämisvisio tuntuu vain hyvältä tekosyyltä jättää kunnan ydin ränsistymään.
Vetovoima on ärsyttävä muotisana. Silti siitä pitäisi puhua kunnissa. Varsinkin Lempäälän kaltaisissa, suuren kaupungin naapurikunnissa, jotka haluavat säilyä itsenäisinä.
Rapistunut keskusta ei ainakaan vetovoimaa lisää. Jos kunnan keskusta näivettyy, vaikuttaa se väistämättä kunnan imagoon. Ja jos imago ei ole kunnossa, kunta kiinnostaa yhä vähemmän.
Joulukuun alussa Helsingin Sanomat uutisoi, että Nurmijärvi-ilmiö on ohi. Pääkaupunkiseudun kehyskunnat eivät enää houkuttele uusia asukkaita entiseen malliin.
Sama ilmiö näkyy Tampereen seudullakin: Hesarin mukaan kehyskuntien vetovoima on puolittunut parhaista päivistä. Esimerkiksi Kangasala sai muuttovoittoa vuosina 2000–2004 melkein 1 500 henkeä. Viime vuonna vastaava luku oli reilut 140.
Nuoret aikuiset ovat tottuneet helppoon kaupunkielämään. Tämä on tutkijoiden mukaan tärkein syy kehyskuntien vetovoiman haalistumiseen. Omakotitalo ja iso piha eivät nuorta lapsiperhettä enää houkuta.
Eikä houkuta kerrostaloasunto Lempäälästäkään, jos kylällä ei ole iltakuuden jälkeen mitään tekemistä. Kahvillekin joutuu lähtemään Ideaparkiin tai Tampereelle.
Lisäkierteen kehyskuntien luisulle antaa sote-uudistuksen viimeisin käänne.
Näyttää siltä, että Lempäälän kaltaiset kunnat ovat uudistuksen maksumiehiä. Laskelmien mukaan Tampereen ympäryskuntien asukkaat joutuvat maksamaan sote-palveluistaan satoja euroja aiempaa enemmän. Tampere taas hyötyy uudistuksesta. Tämä voi tarkoittaa kehyskunnissa merkittävää veroprosentin nostoa.
Monet ovatkin tuhahdelleet, että nyt kuntaliitoksesta saatiin junailtua ainoa oikea tulevaisuudennäkymä. Suur-Tampereen kannattajien on helppo nostaa peukut pystyyn.
Lempäälän kaltaiset kunnat ovat pinteessä. Keskusta näivettyy, muuttovoitto lopahtaa ja kohta ollaan jo yhtä jättikaupunkia. Onko edessämme kehyskuntien kuolonkierre?
