Hakkarin ladun vesi on pieni osa kaikesta

– Hakkarin latuun, jääkenttiin sisällä ja ulkona, palloviheriöön, tulevaan uimahalliin – kaikkiin niihin käytetään puhdasta hanavettä, sanoo kirjoittaja. Kuva: Antero Korhonen
– Hakkarin latuun, jääkenttiin sisällä ja ulkona, palloviheriöön, tulevaan uimahalliin – kaikkiin niihin käytetään puhdasta hanavettä, sanoo kirjoittaja. Kuva: Antero Korhonen

Nimimerkki  ”Liikunnan ystävä” moitiskeli tässä lehdessä 30.12. Hakkarin tykkilumilatua, kun se on tehty juomavedestä.  Ja muistutti, että joka talvi on päästy hiihtämään luonnonlumiladuilla.

Moitteessa on iso looginen aukko.  Luistinradat niin ulkona kuin halleissa tehdään samasta vedestä ja sillä kastellaan pallokenttien viheriöt. Jos meillä olisi se kaivattu uimahalli, niin taas tarvittaisiin hanavettä.  Käymme kylpylöissä laskematta energian ja veden kulutusta.

Jos tykitetystä lumesta tehty hiihtolatu on liikaa, niin johdonmukaisesti meidän pitäisi pelailla ja luistella yhä luonnonjäillä ja rajoittaa uinnit avovesiin.  Onnistuisiko?

Puhtaan veden käyttö on todella laajaa: teollisuus, rakentaminen, pesulat, siivous, liikennekaluston ja työkoneitten pesu, puistot, pihat… Kilometrin pituinen hiihtolatu  on olematon rikka kokonaisuudessa.  Miksi juuri Lempäälän Kisan tekemä hiihtolatu kaivertaa?

Nimimerkki on oikeassa siinä, että maailmassa on kova pula puhtaasta juomavedestä. On kuivuutta ja sairautta.  Suomestakin myydään maailmalle pullovettä. Japanista on laivattu vettä Arabian niemimaalle – ja viety paluuna öljyä. Mutta:  hiihtoladun tekemättömyys Hakkariin ei auttaisi.

Kaksoisvesi- tai harmaavesijärjestelmä olisi osavastaus siihen, ettemme viruttaisi saappaitamme juomavedellä. Esimerkkejä on teollisuudesta.  Parikymmentä vuotta sitten pidetyillä Ylöjärven asuntomessuilla pientalolliset saivat ottaa kunnan veden lisäksi rajatusti vettä suodattimen läpi myös viereisestä järvestä.  Hyvin toimi.  1970-luvulla  Uusikaupunki upotti rakennettavan kaupunginosan maaperään rinnan putket luonnon- ja laitosvedelle. Toimi, mutta laman takia systeemi jäi puolitiehen.

Ympäristön ja luonnon varjelu on hyvä ja välttämätön asia, mutta siinäkin kannattaa vaalia suhteellisuutta.  Harva on täydellinen.

Kirjoittaja pitää liikuntaa hyvänä ja hienona harrastuksena. Korotan liikunnan harrastusten yli, sillä liikkuja-kuntoilija-urheilija jaksaa paremmin harrastaakin, esimerkiksi kuorolaulaa, postimerkkeillä, talkoilla sosiaalisesti.  Hakkarin laduilla on viime päivinä nähty ihmisiä ikähaarukassa 3–83 vuotta. Hiihto jos mikä on elinkaariurheilua ja kansanterveyttä.

Hakkarin latuun käytetyn veden määrän kirjoittaja tietää riittävän 200 talouden vuositarpeeksi. Säätilasta riippuen 4 000 lumikuution tekoon tarvitaan 2 000 vesikuutiota. (Tykkilumi on paljon tiiviimpää ja kestävämpää kuin satava.) Ihmisten vedenkulutus vaihtelee suuresti. Energian ja materian järkikäyttöä opastava valtionyhtiö Motiva ilmoittaa kansalaisen keskikulutukseksi 155 litraa vettä vuorokaudessa.  Siitä laskien 4-henkinen perhe käyttäisi vettä vuodessa 220 kuutiota. Siten Hakkarin latuun tarvittaisiin vettä alle 20:n, ei 200 talouden vuosimäärä.  Omakotitalouksista raportoidaan jopa yli 300 vuosikuution kulutuksia.

Tykkilumesta hiihtolatuja tehdään naapureissa Valkeakoskella, Ylöjärvellä, Nokialla ja Tampereella. Valkeakoskella valkaistaan latu ja slalomrinne juomavedellä, muilla on käytössä järvivettä.

 

Antero Korhonen