Joukkue pelaa, valmentaja valmentaa, mutta kuka järjestää turnaukset, hoitaa yhteydenpitoa, peliasujen tilaukset ja muut juoksevat asiat? Asiat ottaa kontolleen joukkueenjohtaja eli jojo.
Riikka Saarinen on toiminut Loiskeen e-tyttöjen jalkapallojoukkueen joukkueenjohtajana kolme vuotta ja Jonna Korkola Jyryn e-poikien lentopallojoukkueen joukkueenjohtajana kaksi vuotta.
– Tytöt aloittivat prinsessafutiksella, joka pyöri seuran kautta. Kun siitä erkaannutiin f-ikäisiksi, tarvittiin enemmän toiminhenkilöitä. Joukkueen vanhemmista kysyttiin vapaaehtoisia ja muutama ilmoittautui. Meillä on valmentajien lisäksi joukkueenjohtajan ja rahastonhoitaja, kertoo Riikka Saarinen.
– Minulta jaoston puheenjohtaja kysyi ruokakaupassa lähdenkö joukkueenjohtajaksi, Jonna Korkola paljastaa nauraen.
Molemmat kertovat suurimman syyn joukkueenjohtajaksi suostumiseen olleen se, että oman lapsen ja muidenkin harrastus saisi jatkua.
Kummallekaan ei tullut yllätyksenä, että joukkueenjohtajana toimiminen vie aikaa.
– Tehtäväkenttä on laaja ja osasin sitä odottaakin. Tehtävä vaatii sitoutumista. On kuitenkin yllättänyt kuinka paljon se sitten kuitenkin antaa. Samalla saa ihan uuden sosiaalisen verkoston. Voisihan vapaa-aikansa viettää paljon turhemminkin, Riikka Saarinen toteaa.
– Tiesin, että työtunteja palaa, mutta ei se niin katastrofi ole. Pyrin tulemaan treeneihin avuksi aina kun pystyn. Siellä tapaan vanhempia ja samalla jutellaan ja opitaan tuntemaan toisiamme. Lisäksi lapsia on kauhean hauska katsoa, vaikka välillä täytyy nalkuttaakin. On hauska seurata miten hyvin porukka hitsautuu yhteen, kertoo Jonna Korkola.
Vanhemmille napsahtaa nakki
Joukkueenjohtajan kauden ensimmäinen tehtävä on budjetin laadinta. Muita tehtäviä ovat muun muassa yhteystietojen ylläpito, turnauksiin ja harjoituksiin tulevien kartoittaminen, lisensseistä huolehtiminen, kausimaksujen lähettäminen ja erilaisissa palavereissa käyminen. Lisäksi Loiskeessa varustehankinnat ovat joukkueen vastuulla. Jyryn peliasut tulevat seuran kautta keskitetysti ja muuten varusteita hankitaan tarpeen mukaan.
Naiset ovat yhtä mieltä siitä, että joukkueenjohtajan rooli on erilainen riippuen lajista, mutta tärkein tehtävä on olla informointikanavana. Viestintä tapahtuu pääasiallisesti sähköisesti. Molemmilla joukkueilla on käytössä sähköpostilista. Jyryn e-poikien joukkueessa vaihdetaan tietoja ja ilmoitetaan asioista myös Whatsapp-ryhmässä ja Loiskeen tyttöjen vanhemmat käyvät merkkaamassa osallistumisia Osallistujat-palvelussa.
Vaikka joukkueenjohtaja pitää käsissään lankoja vaaditaan vanhemmiltakin osallistumista.
– Jo ilmoittautumistilaisudessa tiedotettiin, että pallopoikina olo ja makkaranmyynti kuuluu joukkueessa olemiseen. Välillä tulee nakki, toteaa Jonna Korkola.
– Meilläkin on käyty läpi palavereissa, että mitä se on se osallistuminen, missä tarvitaan käsiä. Tietävät olla valmiina, Riikka Saarinen kertoo.
Aina oma tilanne ei mahdollista osallistumista, eivätkä kumpikaan joukkueenjohtajista sitä vanhemmilta odotakaan.
– Aina ei voi tulla paikalle, mutta jos edes joskus johonkin pystyisi antamaan oman panoksensa. Pienissä seuroissa talkoilu on erityisesti tärkeää, kun ei ole ylätasoa joka hoitaa. Myös maksut pysyvät itse tehden kohtuullisina. Se palkitsee, kun tekee hommia lapsien hyväksi, Riikka Saarinen sanoo.
– Nykypäivänä elämäntilanteet ja työt ovat erilaisia, on iltaa, yötä jne. ja aina ei pysty. Mutta hyvä henki tulee siitä, että oma korsi kannetaan kekoon, Jonna Korkola jatkaa.
Junioripalloilun tilanne on sekä Jyryssä että Loiskeessa tällä hetkellä hyvä. Pelaajia riittää etenkin nuorimmissa ikäluokissa eikä joukkueita ole jäänyt perustamatta valmentajapulan vuoksi. Kuitenkin mitä vanhemmiksi juniorit kasvavat sitä vähemmän on harrastajia vaikka pelaajat kentällä lisääntyvät.
Riikka Saarinen kertoo, että joissakin ikäluokissa lempääläläisseurat LeKi ja Loiske ovat päätyneet yhdistämään joukkueita.
– On mahtavaa, että on toinen seura, johon voi siirtyä ja jatkaa harrastusta. Kunhan vain aikuiset luovat ilmapiirin, että on ok vaihtaa seuraa.
