Meidän rauhallisessa maassamme on käynnissä taistelu. Emme ehkä huomaa sitä. Kaikkihan on kohtuullisen hyvin, ja näinhän me haluamme asioiden olevan. Ei ole silti mitenkään haitallista ymmärtää, mitä ympärillämme tapahtuu. Nyt taistellaan uskosta. Moni ei varmaan edes huomaa olevansa mukana tässä taistelussa. Otan esille muutaman asian.
Toimittaja otsikoi artikkelinsa näin: Miksi olemme luovuttamassa internetin vihan kulttuurille. Hän kertoi meille tutuista, ihmiseen kohdistuvista hänen persoonaansa rikkovista asioista. Näitä ovat mm aliarvioiminen, asiaton arvostelu, valehtelu, moittiminen, vääristely, häikäilemättömyys ja totuuden poissulkeminen. Kun tämä kielteisyys saa vallan ja kasvaa lumivyöryn lailla, taistelun ainekset ovat aika lähellä. Missä ovat vastavoimat? Ne ovat siellä, missä Jumalan sana rohkaisee ihmisiä taistelemaan pahaa vastaan ja siellä, missä kristityt elävät elävän Jumalan tahtoa etsien. Uskon taistelu on vauhdissa.
Toimittaja kertoi, että tietyn alueen asukkaista kolmasosa kieltäisi hoidon paperittomilta maahanmuuttajilta. On ymmärrettävää, että pakolaiskysymys tulee valtion toimesta hoitaa olemassa olevilla mahdollisuuksilla harkiten ja viisaasti. Mutta kun keskellämme kärsii ihminen ja riutuu hoidon puutteesta, miten me tämän sallimme? Toisen ihmisen auttaminen ei koskaan ole pois omasta hyvästämme. Tähän asiaan liittyvänä olen pohtinut, miten olemme opettaneet ja oppineet Herramme opetuksen laupiaasta samarialaisesta. Meille annetaan malli pyyteettömästä toisen ihmisen auttamisesta silloin, kun hän tarvitsee apua. Kristillinen usko kutsuu meitä auttamaan, ja taas on uskon taistelu vauhdissa.
Toimittaja kertoi elämän rajoista ja huomasi niiden olevan epäselviä. Otsikoksi muotoutui: Jumalaa ei enää tarvitse kunnioittaa. Taitaa olla aikamoinen ajankuva Suomesta. Edellä kuvatut esimerkit kertovat karulla tavalla arvoistamme ja suhteestamme Jumalaan. Usko kohdistuu aina ylöspäin (Jumalaan) ja sivulle (lähimmäiseen ja yhteiskuntaan). Jumala on Kaikkivaltias, ikuinen, siis aina ollut olemassa ja rakastaa meitä. Syntien anteeksiantaminen tervehdyttää elämäämme. Olennaista on, ettei tämä Jumala jaa kunniaansa minkään tekojumalan kanssa.”Herra kukaan ei ole sinun vertaisesi. Vain Herra on Jumala, hän on elävä Jumala ja ikuinen kuningas” Jes.10. On melkoista valhetta levittää ajatusta Jumalasta, jota ei enää tarvitsisi kunnioittaa. Uskon taistelu käy kuumana.
Vanha, Kristukseen uskova mies oli junassa. Hän keskusteli ateistin kanssa. Ateistin eväät olivat Jumalan olemattomuus ja välinpitämättömyys ihmisestä. Vanha mies totesi, ettei halua olla häviäjän puolella.
Mirja Miettinen
