Vesilahden kunnan vuoden 2016 tilinpäätös myönteisempi kuin muutamana aiempana vuonna

Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi toteaa Vesilahden kunnan talouden tasapainottamisohjelmien purreen. Vaikka kuntatalous onkin myönteisemmällä uralla kuin muutamana edellisenä vuonna, ovat varoitusvalot hänen mukaansa edelleen päällä.

Vesilahden kunnanhallitus käsittelee 27. maaliskuuta kunnanjohtaja Erkki Paloniemen katsauksen kunnan  viime vuoden tilinpäätöksestä. Siinä Paloniemi näkee kunnan talouden aikaisempia vuosia myönteisempänä.

– Joskin varoitusvalot ovat edelleen päällä, Paloniemi sanoo.

Vesilahden kunnan talouden tasapainottamisohjelmat ja muut rakenteelliset linjaukset ovat purreet. Monen vuoden alijäämäisten tilinpäätösten jälkeen kunnan tilinpäätös päättyi 1 340 000 euroa ylijäämään. Vuonna 2015 alijäämä oli lähes samansuuruinen.

Vuosikatteen määrä oli hyvä, noin 2 850 000 euroa, joka on 638 euroa asukasta kohden. Tulosta parantavat satunnaiserät, kuten talouden tasapainottamisohjelmaan sisältyneet kiinteän omaisuuden myynnit, esimerkiksi Urjalasta myydyt metsäpalstat ja Narvan palvelutalo.

Kunnanvaltuusto hyväksyi viime kesäkuussa kunnan kolmannen talouden tasapainottamisohjelman. Myös Ahtialan päiväkodin mahdollisesta lakkauttamisesta äänestettiin kuluneena vuonna. Äänestystulos yhden äänen turvin oli, että  Ahtialan päiväkodin toiminta jatkuu.

Vuoden 2016 toimintamenot alenivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 prosenttia eli noin 393 000 euroa. Henkilöstömenot vähenivät vastaavasti noin 150 000 euroa, 1,8 prosenttia.

Kun vuoden 2015 tilinpäätöksessä kunnan ylijäämä oli vajaa 550 000 euroa,  viime vuoden lopussa se oli 1 880 000 euroa.

Vesilahden kunta kykeni vuosikatteella kattamaan runsaan 1,8 miljoonaan euron investointimenot, ja vuosikate oli 184,1 prosenttia poistoista.

Verotulot kasvoivat Vesilahdessa viime vuonna 510 000 euroa, 3,2 prosenttia ja ne ylittivät lähes 275 000 eurolla muutostalousarvion.

Valtionosuuksia kunta sai runsaat 8,5 miljoonaa euroa, mikä oli lähes 360 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kunta antoi viime vuonna vesi- ja viemärilaitokselle 190 000 euron avustuksen. Laitoksen poistot ovat suuria ja sen toiminta olisi korkeahkoista käyttömaksuista huolimatta ilman kunnan avustusta jatkuvasti tappiollista.

– Keväällä 2017 ratkeaa, perustetaanko Lempäälän ja Vesilahden kuntien omistama vesi- ja viemärilaitososakeyhtiö, Paloniemi sanoo.

Talousarviolainat vähenivät hieman. Lainat asukasta kohden olivat vuoden 2016 lopussa 3 118 euroa per asukas. Vuonna 2015 lainamäärä oli 3 139 euroa per asukas. Lainojen yhteismäärä oli vuoden 2016 lopussa 13,9 miljoonaa euroa.

 

Arvioidessaan Vesilahden kuntatalouden tulevaa kehitystä Paloniemi toteaa Vesilahden kunnan talouden menneen oikeaan suuntaan, mutta tuudittautumiseen ei ole varaa, ja talouden tasapainottamispäätöksien mukaiset toimenpiteet kunnassa jatkuvat.

– On pidettävä kirkkaana mielessä, että viime vuoden tulos on yksittäinen ja siihen vaikuttivat kertaluonteiset erät. Kuitenkin kertomusvuoden hyvä tilikauden tulos antaa uskoa tulevaisuuteen valmistauduttaessa ”uuteen kuntaan” vuoden 2019 alusta.

Hän korostaa samalla, että Vesilahden kunnan kehittämisen ja kunnallisten palveluiden säilyttämisen näkökulmasta väkiluvun pieneneminen on todellinen uhka. Kunnan asukasluku väheni  viime vuoden aikana 27 henkilöllä, kun väkiluku väheni vuonna 2015 ainoastaan kolmella henkilöllä.

– Kunnanvaltuusto hyväksyi omakotitonttien myymiseen vuokrausmahdollisuuden ja alensi myytävien kunnan omakotitonttien hintoja. Kunnan markkinointitoimenpiteitä lisättiin ja tullaan jatkossa lisäämään. Muun muassa näillä ja kaavoitustoimenpiteillä yritetään kääntää kunnan asukasluku uudelleen kasvu- uralle.

 

Kunnan hallinnossa tapahtui viime vuonna suuria muutoksia. Kunnanvaltuusto päätti, että hyvinvointilautakunta lakkautetaan ja kasvatus- sekä opetuslautakunta yhdistetään. Lisäksi valmisteltiin luottamushenkilöorganisaatiota uudelle valtuustokaudelle 1. kesäkuuta 2017 alkaen.

Suurin muutos organisatorisesti tapahtui, kun valtuusto perusti kehitysjohtajan viran, johon se valitsi Ismo Korhosen. Kehitysjohtajan vastuualueeseen kuuluvat elinkeinotoimen asiat ja teknisen toimen päällikkyys.

Johtavia viranhaltijoita eläköityi. Pitkään kuntaa palvelleiden kunnaninsinööri Tapio Kauppilan ja sosiaali- ja terveystoimen johtajan Pirkko Partasen jälkeen eläkkeelle jäi joulukuussa kehittämispäällikkö Markku Männikkö ja helmikuussa kirjastonjohtaja Kirsti Torikka.

– Jatkoa seuraa, kun uusi kunnanvaltuusto valitsee toimikaudellaan allekirjoittaneelle seuraajan kunnanjohtajaksi, sanoo tänä keväänä 62 vuotta täyttävä kunnanjohtaja Erkki Paloniemi.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>