Sairaalakäynneillä olen kohdannut aina joskus henkilöitä, jotka nähdessään papin astuvan sisään huoneeseen ovat ilmoittaneet, että he eivät usko mihinkään henkimaailman asioihin. Olen kuitenkin keskustellut heidänkin kanssaan ja kuullut, miksi he eivät usko. Joskus on uskon menetys ollut pienestä kiinni. Jotkut ovat omaksuneet sellaisen aatteen, johon ei henkimaailmat mahdu.
Maailmassa on paljon aatteita ja uskontoja, joilla on oppi-isänsä ja pyhinä pidetyt kirjoitukset. Kannattajat pyrkivät noudattamaan niitä jokapäiväisessä elämässä. Kristinuskoakin monet pitävät eräänlaisena aatteena. Monille usko onkin järkeilyä. Raamatusta otetaan ohjeeksi oman mielen mukaiset asiat. Raamatun hengellistä sisältöä ei ymmärretä eikä sen jumalallista alkuperää aina edes hyväksytä.
Jokaisessa jumalanpalveluksessa me kuitenkin tunnustamme: ”Minä uskon Pyhään Henkeen…”. Elämän ylläpitäminen vaatii aina henkeä. Hengetön ihminen on kuollut. Ilman Pyhää Henkeä kristityn hengellinen elämä kuolee. Hengellinen kuolema on vakava asia.
Kun kysytään epäillen, mitä minä Pyhällä Hengellä teen, vastaus on, että voisin olla kristitty, Jumalan lapsi. Me emme ole syntyneet hengettöminä, ja Pyhän Hengenkin olemme saaneet jo lapsena. Kaste vahvistaa sen. Olemme saaneet syntyä tänne maailmaan Jeesuksen Kristuksen lunastamina. Hän on maailman Vapahtaja.
Kauniisti osoittaa tämän onnellisen elämämme lähtökohdan psalmi 139. ”Sinä Jumala olet luonut minut sisintäni myöten. Äitini kohdussa olet minut punonut.” Me olemme saaneet Jumalalta elämän ja Hengen, mutta samalla kertaa olemme kuitenkin perisynnin alaisia, syntiinlankeemuksen seurauksena. Sisimmässämme käymme kamppailua hyvän ja pahan välillä. Monet luopuvat lapsen uskosta ja lähtevät omille teilleen.
Jeesuksen antaman lähetyskäskyn mukaan on Hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamusta kaikille kansoille. Helluntaiepistolassa kerrotaan, että Pyhä Henki laskeutui opetuslasten päälle ja he saivat voiman saarnata evankeliumia ihmisille. Noin 3 000 ihmistä otti vastaan tämän anteeksiantamuksen sanoman ja heidät kastettiin.
Jumalan seurakunnan tärkein tehtävä tänäänkin on saarnata parannusta ja syntien anteeksi antamista. Uskonsa menettänyt, hengellisen kuoleman tilaan joutunut ihminen saa ottaa vastaan synninpäästön. Näin hänen sydämensä asukkaaksi tulee Pyhä Henki. Sana ja sakramentit hoitavat uskovaistenkin uskonelämää. Pyhä Hengen hedelmistä puhutaan Raamatussa. Niitä ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Itsekäs ihmisluonto tuottaa aivan päinvastaisia tekoja ja käytöstä. Kukaan meistä ei ole vapaa uskovaisenakaan näistä vaikutteista. Siksi me tarvitsemme Jumalan seurakuntaa, jossa Jumalan Pyhä Henki hoitaa meitä sanalla ja sakramenteilla.
Virressä 113 pyydämme: ”Oi Henki, kirkas leimahdus, sytytä meihin rakkaus, sanaasi pyhää noudattamaan ja kiusaukset karkottamaan. Herra armahda!”.
Aarre Laitila
