Sotahevonen vie katsojat vuoden 1942 kevättalveen Ristijärven ja Kajaanin seudulle. Näytelmä on sovitettu Arto Paasilinnan hirtehishuumorin sävyttämästä romaanista.
Jatkosodassa kärvistelevään Suomeen saapuvat lentäjäluutnantti Gennadi Savolenko (Harri Toivola) ja desantti Vasili Kunitsin (Jari Lehto). Miehet aloittavat vaiheikkaan seikkailun halki kylmän pohjoisen, koska heidän lentokoneestaan loppuu onnettoman sattuman seurauksena ”bentsiini”.
Tarinaa kuljettaa kertoja (Arja Liikanen), joka vaihtaa roolihahmoaan kohtauksen mukaan. Liikasen mehukas monologi apteekin katolla pistää katsojan hykertelemään, jopa punastelemaan, penkissään.
Roolisuorituksista esiin nousee myös muun muassa Sari Lahovuoren Ristijärven nimismies. Desantit onnistuvat huijaamaan häntä juonillaan, vaikka nimismies kuvittelee olevansa nokkeluudessaan ylivoimainen. Sotahevoseen on ripoteltu muitakin huvittavia sivuhahmoja, kuten rahanahne bensanmyyjä (Annlis Aaltonen), joka pitää huolen nauruhermojen kutkuttelemisesta.
Näytelmän viittaukset nykyaikaan kirvoittavat yleisössä monet naurut. Kukapa olisi esimerkiksi uskonut, että Suomen huutokauppakeisari löytyisi jatkosodanaikaisesta Kainuusta? Esityksessä piisaa mustaa huumoria, mutta väkivallalla mässäily on onneksi jätetty vähäiseksi.
Yksi näytelmän kirkkaimmista tähdistä on tietenkin suomenhevonen Onkemäen Kaneli (roolinimeltään sotahevonen Heikki), joka hoitaa osuutensa vähintään yhtä mallikkaasti kuin muutkin esiintyjät. Varaudu huokailemaan ihastuneesti aina, kun Kaneli tepastelee näyttämölle.
Kylmä talvi on lavastettu Lempäälän kesään esimerkiksi mahtipontisen valokuvataideteoksen avulla. Luminen metsämaisema luo hetkessä tunteen poskia nipistelevästä keväänkorvasta. Erityismaininnan lavastuksessa ansaitsee taistelukulkuvälineiden toteuttaminen muun muassa tuikitavallisista kottikärryistä.
Yleisö saa nauttia esityksen aikana muutamasta tarkoin valitusta tanssikohtauksesta. Tuisku Jarva ja Kristiina Kukkoniemi onnistuvat puhaltamaan kylmyyden katsoja luihin ja ytimiin saakka, kun Gennadi Savolenko vaeltaa yksin hyisessä pakkasyössä.
Musiikkia käytetään tehokeinona harkitusti, ja se tuo tuulahduksia itänaapurista. Lopun yhteislaulu tuntuu hieman irralliselta osalta näytelmässä, joka tukeutuu laulujen sijaan enimmäkseen erilaisiin murteisiin ja puhetyyleihin.
Esimerkiksi apteekkarin (Anne Siekkinen) ja Else-piian (jälleen erinomainen Annlis Aaltonen) sanailu tuo välittömästi mieleen vanhojen suomalaisten elokuvien kielen.
Lempäälän Sotahevonen kiteyttää kaiken sen, mitä katsoja odottaa hyvältä kesäteatterilta. Epäonninen sattuma aiheuttaa jännittävien, romantiikan sävyttämien ja huvittavien tapahtumien sarjan, joka päättyy yllättävään lopputulokseen.
Katsomo on katettu, joten sade ei pääse pilaamaan teatterielämystä.
Sotahevonen
Ohjaus: Jari Lehto
Dramatisointi: Tommi Auvinen ja Janne Auvinen
Koreografi: Sanni Lehto
Tuotanto: Harri Toivola, Arja Liikanen ja Jessica Leino, Lempäälän nuorisoseura ry
Esitykset tiistaisin, torstaisin, perjantaisin ja sunnuntaisin 8.8. asti.
