Maakuntalaisella on monta roolia

Vuoden 2020 alussa toimintansa aloittava itsehallinnollinen Pirkanmaan maakunta koskettaa läheltä sen jokaista noin 512 000 asukasta. Valmistelua johtavan Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Esa Halme vakuuttaa, että jatkossa alueen kaikilla 22 paikkakunnalla on ainakin yksi toimipaikka, jossa maakuntalainen tavoittaa koko palvelutarjooman ja löytää oikean polun kulloinkin tarvitsemaansa asianhoitoon. Pirkanmaalainen saa siis jo lähitulevaisuudessa palvelunsa yhdeltä järjestäjältä, kun niitä vielä nyt on kolmisenkymmentä.

Maakuntajohtaja Esa Halme lupaa uuden Pirkanmaan maakunnan keskittyvän palvelemaan maakuntalaista.

– Pirkanmaalaisella ihmisellä on monta roolia, kun hän kohtaa maakuntansa palvelutarjonnan. Maakuntalainen ei ole esimerkiksi vain sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävä potilas tai asiakas, hän painottaa.

Halmeen mukaan maakunnalla on jokaisella 22 paikkakunnalla ainakin yksi toimipaikka, jossa maakuntalainen löytää oikean polun kulloinkin tarvitsemaansa palveluun.

– Henkilö voi asioida varsinaisen asuinpaikkakuntansa sijasta mökkipitäjässään tai vierailukohteessaan, maakuntajohtaja avaa.

– Koko maakunnan organisaatio on niin lähellä kansalaista kuin häntä lähin toimipaikka on, hän teroittaa.

Pirkanmaa tienraivaajana

Maakunta- ja sote-uudistus mullistaa historiallisesti maamme julkisen hallinnon. Jo lähitulevaisuudessa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla: valtion, maakunnan ja kunnan toimesta.

– Muutoksessa peräti yksi kolmasosa järjestelmistämme vaihtaa omistajaa, Esa Halme kuvailee.

Maakuntajohtaja iloitsee Pirkanmaan ottamasta vahvasta etunojasta maakuntavalmistelussa.

– Nykyisillä toimijoillamme on erittäin suuri osaaminen palveluiden hankkimisessa ja toteuttamisessa. Kaikki tieto ja taito on saatettava uusien päätöksentekijöiden tietoon. Olemalla aktiivisia vaikutamme parhaiten tulevien maakuntien toimintaan, Halme sanoo.

– Suunnittelu- ja kehittelyvaiheessa passiivisina jurottavat maakunnat tulevat jälkijunassa. Ne saavat sen, mitä niille annetaan, hän hymähtää.

Maakuntajohtajan mukaan Pirkanmaa on halunnut olla koko maakuntavalmistelun ajan modernein ja paras maakunta, oman tulevaisuutensa rakentaja.

– Onnistumisestamme kertoo muun muassa se, että valtioneuvosto valitsi viime vuoden loppupuolella määräaikaiseen maakuntauudistuksen muutosjohtajan virkaan meilläkin sote- ja maakuntauudistuksen johdossa työskennelleen Kari Hakarin, Halme kehaisee.

– Kun eri ministeriöiden virkamiehet ovat käyneet katsomassa meidän toimiamme, he ovat kirjoittaneet kynät sauhuten muistiin kokemuksiamme ja näkemyksiämme, maakuntajohtaja myhäilee Pirkanmaan etunojasta iloiten.

 

Sudenkuopat ovat väistettävissä

Maakunta- ja sote-uudistuksen juna puksuttaa vakaasti raiteillaan. Näin näkee Esa Halme, joka vartoaa eduskunnasta maakuntahallinnon järjestämislakeja alkukesästä.

– Tiedossamme ei ole nyt sudenkuoppia, joihin vajoaminen hyydyttäisi maakunta- ja sote-uudistuksen maaliin saattamisen, maakuntajohtaja luottaa.

– Jos joitakin isoja ongelmia paljastuu, ne varmasti ratkaistaan eduskunnan isossa salissa, hän ounastelee.

 

Uudistus ei uhkaa eikä uhraa

– Itsehallinnollisten maakuntien syntyminen ei merkitse kaiken vanhan tuhoavaa vallankumousta, Esa Halme toppuuttelee.

Maakuntajohtaja perustelee kantaansa sillä, että suomalainen yhteiskunta on perinteisesti hallinnollisesti erittäin luja ja toimiva, verrataanpa sitä mihin hyvänsä maailman maahan.

– Valtion, maakunnan ja kunnan tasoilla asioita hoitaessamme olemme kussakin tilanteessa sopivankokoisissa pöydissä ratkomassa yhteiskunnan haasteita, Halme näkee.

Hän on kiitollinen siitäkin, että suomalaiset osaavat katsoa tulevaisuuteen vastaten kunkin ajan polttaviin kysymyksiin.

– Konkreettinen esimerkki pirkanmaalaisten kyvystä rakentaa tulevaisuutta on Tampere3 eli Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistyminen. Nuo kolme dynamoa rakentavat yhdessä uuden mallin suomalaiselle korkeakoulutukselle, Halme kiittää.

 

Maakuntavaalit onnistuneesti läpi

Pirkanmaan maakunnan ylintä päätösvaltaa käyttää aikanaan 79-jäseninen maakuntavaltuusto.

Esa Halmeen mukaan ensiaskeleitaan ottava itsehallinnollinen maakunta tarvitsee vastuunkantoon aktiivisia ja osaavia poliitikkoja.

– Tarvitsemme onnistuneet maakuntavaalit. Valmisteluaikaa on vähän. Vaalit ovat käsillä jo tämän vuoden lokakuussa, hän muistuttaa.

Maakuntajohtajan mukaan puolueilla on ohjelmissaan linjauksia, jotka soveltuvat myös maakuntien suuntaamiseen.

Halme teroittaa, että maakuntien myötä Suomeen saadaan todelliset vallanportaat. Yhteisten asioiden hoitamisesta ja vastuunkantamisesta kiinnostuneet kansalaiset voivat kivuta päättäjinä paikallistasolta maakuntatasolle ja sieltä edelleen valtakunnan tasolle.

– En pidä todellisena uhkana sitä, etteikö koko laajan maakuntamme ääni kuuluisi Pirkanmaan päätöksenteossa. Tässä ajassa elävät fiksut poliitikot osaavat ajatella ratkaisuja kokonaisvaltaisesti, hän hillitsee pelkoja siitä, että vain väkirikkaiden alueiden ehdokkaat pääsevät vallankahvaan.

 

Maakunta ottaa asemansa

Esa Halmeen mukaan itsehallinnollinen Pirkanmaan maakunta saavuttaa varsin ripeästi täyden toimintakykynsä.

– Maakunta asettuu raiteilleen nopeassa aikataulussa. Pirkanmaalla on sisäistetty hyvin maakunnan asema ja tehtävät. Koneistomme on itseorganisoitunut lähitulevaisuuden haasteisiimme. Uskon maakuntamme olevan täydessä iskukunnossa jo toisen valtuustokauden loppupuolella eli 2020-luvun alkuvuosina, maakuntajohtaja pohtii.

Halme kuitenkin varoittaa tuudittautumasta utopiaan, jossa maakunta olisi luonut täydellisesti nahkansa vuoden 2020 tammikuun alkupäiviin mennessä.

– Pirkanmaalainen menee murheidensa tai ilojensa kanssa samasta ovesta samojen ammattilaisten luokse kuin aikaisemminkin, hän palauttaa maan pinnalle.

Maakuntalaiset saavat palvelukseensa noin 20 000 hyvin koulutettua ja työnsä mallikkaasti hoitavaa osaajaa. Esa Halmeen mukaan tämä superjoukko vastaa siitä, että innostus leviää ja tekemisen meininki on eteenpäin suuntautuvaa.

– Eri alojen ammattilaiset ovat erittäin motivoituneita tehtävistään. He haluavat olla sitä vastaisuudessakin, kun tarjolla on aitoja kehittämismahdollisuuksia kehittyvässä maakunnassa, Halme uskoo osaajiinsa.

Esa Halme on vakuuttunut siitä, että ihmiset havahtuvat maakuntien startatessa hyvin äkkiä siihen, etteivät historialliset uudistukset tuhoa mitään vaan ne tuovat mukanaan uutta ja parempaa.

– Moni muistaa ajat, jolloin paikallisosuuskaupat muuttuivat alueosuuskaupoiksi. Muutos herätti kysymyksiä, mutta arki osoitti uuden mallin toimivan kaupan arjessa.

– Jokaista kansalaista koskettavat pankkipalvelut ovat muuttuneet pienessä ajassa täysin. Konttori hävisi kotinurkilta mutta rahalaitoksen palvelut ovatkin käden ulottuvilla 24/7 vaikkapa älypuhelimen avulla, maakuntajohtaja vertailee.

 

Vihreiden Minna Sorsa:
”Pirkanmaa ottanut ohjat omiin käsiinsä”

– Pirkanmaa poikkeaa maamme monista muista maakunnista siinä, että olemme vetovoimainen alue. Lisäksi Pirkanmaa on itse lähtenyt rakentamaan uutta. Pirkanmaalaiset eivät ole tyytyneet odottamaan, että jostakin satelee valmiita vastauksia ja ratkaisuja itsehallinnollisen maakunnan eväiksi, ylöjärveläinen maakuntavaltuutettu Minna Sorsa myhäilee.

Pirkanmaan maakuntavaltuuston toinen varapuheenjohtaja Minna Sorsa ( vihr.) iloitsee siitä, että Pirkanmaan maakunnasta tulee tekijöidensä näköinen.

– Meillä maakuntauudistusta on valmisteltu erittäin laajoissa työntekijöiden kokoonpanoissa, hän taustoittaa.

Ylöjärveläinen poliitikko arvostaa sitä selkeyttä, jolla Pirkanmaa kuvasi lähtötilanteensa  ja kunnianhimoa, jolla maakunta on määrätietoisesti rakentanut pohjaa tulevalle itsehallinnolle.

– Uuden maakunnan synnyttämisen pohjana on maakuntastrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma. Strategiat voivat tuntua joistakin etäisiltä, mutta niissä kiteytyvät aidosti tahtotilan suuntaviivat. Maakuntamme on mahdollistaja, Sorsa sanoo.

Maakuntavaltuutettu uskoo siihen, että Pirkanmaan aktiivinen kehitysote sataa suoraan laariin.

– Saamme yhteistyöllämme aikaiseksi paljon uutta ja hyvää.

Sorsa korostaa sitä, että maakunta- ja sote-uudistusta tehdään ainoastaan kansalaisten elämän kohentamiseksi.

Ylöjärveläisvastuunkantaja herättelee pirkanmaalaisia toimimaan tavoitteellisesti monella tasolla.

– Maakuntauudistus ei yksin ratkaise esimerkiksi koulutuksen asioita. Kun meillä Pirkanmaalla ikäluokat kasvavat, tulisi meidän luonnollisesti pitää toisen asteen koulutuspaikkojen määrä korkeana. Koulutus on myös tie osallisuuteen yhteiskunnassa, Sorsa pohtii.

Sorsa muistuttaa, että maakuntatasolla on huolehdittava kokonaisuudesta eikä esimerkiksi yksittäisen kunnan edusta.

– Kiinnostava kysymys onkin, ketkä määrittelevät Pirkanmaan maakunnan yhteisen tavoitteen ja miten tavoitteiden asettaminen tapahtuu. Näen haasteen mahdollisuutena. Kun vastaukset haetaan yhdessä, ihmiset oppivat hahmottomaan kokonaisuudet ja he sitoutuvat yhdessä tekemiseen, hän uskoo.

 

 

Kokoomuksen Rainer Zeitlin:
”Tavoitteena vireä, kehittyvä ja kasvava maakunta”

– Tavoitteena on vireä, kehittyvä ja kasvava maakunta, jossa on hyvä elää, opiskella ja tehdä työtä, pälkäneläinen maakuntavaltuutettu Rainer Zeitlin (kok.) piirtää maakuntavalmistelussa luotavaa Pirkanmaata.

Asiantuntijaylilääkärinä Taysissa työskentelevä Rainer Zeitlin kuvaa maakunta- ja sote-uudistusta merkittäväksi yhteiskunnalliseksi muutokseksi.

– Vaikka uudistus tulee virallisesti voimaan suunnitellun aikataulun mukaan 1. tammikuuta vuonna 2020, menee useita vuosia ennen kuin maakuntahallinto rokkaa ja uudet toimintamallit ovat käytössä.

Zeitlin uumoilee usean vuoden siirtymävaihetta.

Zeitlinin mukaan medialla on iso rooli uudistuksen esittelyssä.

– Kansalaisille kerrotaan varmasti enemmän  uudistuksesta, kun itsehallinnollisen maakunnan toiminnan mahdollistava lakipaketti on hyväksytty eduskunnassa. Näin isosta uudistuksesta viestiminen on haastavaa ammattilaisillekin, hän pohtii.

Zeitlin pudottelee lähitulevaisuuden terveyshaasteiksi  etenkin väestön ikääntymisen, lihomisen, runsaan alkoholin käytön, vähäisen liikunnan ja tupakoinnin.

– Lapsiperheiden elämänhallinnan vaikeudet ovat iso sosiaalinen ongelma. Tämä kaikki rasittaa myös kansantalouttamme, hän lisää.

Tällä hetkellä Pälkäneen kunnan sote-palveluiden järjestäminen on isäntäkunta Kangasalan vastuulla.

– Myös Kangasala valmistautuu uudistukseen. Kotikuntani on ryhdyttävä miettimään uutta rooliaan asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Varhaiskasvatuksella ja kouluilla on sekä iso vastuu että oiva mahdollisuus edistää paikallista hyvinvointia.

– Sote-uudistus putkahtaa esille monessa keskustelussa. Nyt on pohdittava konkreettisesti, mitä kunnan muuttuva rooli tarkoittaa. Kyseessä on paljon muuta kuin taloudellisia muutoksia, Zeitlin herättelee vain budjetteja tuijottelevia.

 

 

Keskustan Mervi Pulkkinen:
”Elinvoimainen maaseutu ja viihtyisät kaupungit”

– Pirkanmaasta tulee dynaaminen maakunta, jossa on elinvoimainen maaseutu ja viihtyisät kaupungit. Tärkeää on, ettei kaikki valta ja päätöksenteko keskity vain Tampereelle. Maakuntavaltuustoon olisi hyvä saada jäseniä Pirkanmaan eri osista, akaalainen maakuntavaltuutettu Mervi Pulkkinen (kesk.) raamittaa itsehallinnollisen Pirkanmaan olevaisuutta.

Ammatillisena opettajana Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa toimiva Mervi Pulkkinen pitää Pirkanmaan vahvuutena sitä, että maakunta on ihanteellisen kokoinen ja hyvin asutettu.

– Täällä on jo ennestään hyvin toimivat palvelut, jotka pääsääntöisesti ovat kaikkien saatavilla, hän luonnehtii.

– Maakuntauudistuksen myötä palvelujen laatu tai määrä ei ole enää kiinni kotikunnan varallisuudesta tai voimavaroista. Jokaisella on mahdollisuus samoihin ja samantasoisiin palveluihin.

Pulkkinen penää maakunnalta uusia palveluiden toteutustapoja. Hänen mukaansa esimerkiksi koulut voisivat olla monipuolisia palvelukeskittymiä.

Akaalaismaakuntavaltuutettu odottaa maakunnan vastuunkantajilta puolue- ja kuntarajat ylittävää yhteistyötä.

Pulkkinen toivoo nykyisen maan hallituksen ja eduskunnan saavan maakunta- ja sote-uudistuksen koko lainsäädännön valmiiksi luvatussa aikataulussa. Uusien maakuntavaltuustojen olisi päästävä tositoimiin ensi vuoden alussa.

– Jos maakuntauudistuksen valmistelu siirtyy vuoden 2019 eduskuntavaalien yli, on vaarana, että koko muutostyö vesittyy ja viime vuosien valtava ponnistus valuu hukkaan. Edessämme on välttämätön uudistus, hän korostaa.

Pulkkisen mielestä uudistusta valaiseva tiedottaminen on hirmuinen urakka. Hänen mukaansa maakuntalaisille on tiedotettava muutoksesta monin eri tavoin.

– Vaikka sähköiset viestintäjärjestelmät ovat merkittävästi lisääntyneet, ei perinteisiä paikallislehtiä saa unohtaa tämän historiallisen tärkeän asian maastouttamisessa, hän vaatii.

Pulkkinen pitää lähitulevaisuuden isona haasteena maakunnan asioiden oikea-aikaista jakamista.

– Vain oikean tiedon ahkeralla kylvämisellä voimme välttää suuren muutosvastarinnan syntymisen. Ihmisten epätietoisuudesta aiheutuva epäluuloisuus olisi pahinta.

Mervi Pulkkisen kotipaikkakunnalla Akaassa maakuntauudistustyö on hyvässä vauhdissa.

– Akaan edustus on mukana erilaisissa muutostyöryhmissä, joissa valmistelutyötä viedään eteenpäin. Kuntalaisten vinkkelistä katsottuna uudistus ei näy vielä juurikaan arjessa. Hyvinvointikeskuksen rakennushanke tähtää tulevaan uudistukseen ja palvelujen säilymiseen Akaassa, hän muistuttaa.

 

Demareiden Tuula Petäkoski-Hult:
”Rohkeasti kiinni palvelukokeiluihin”

– Pirkanmaan on oltava energinen toimija, joka tarttuu rohkeasti erilaisiin palvelukokeiluihin. Maakunnassamme on huolehdittava siitä, että kaikki 22 kuntaa ovat mukana samassa kyydissä, lempääläinen maakuntavaltuutettu Tuula Petäkoski-Hult (sd.) linjaa.

Pirkanmaan maakuntavaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult nostaa maakunnan sijainnin ratkaisevaksi kehitystekijäksi.

– Pirkanmaa on Suomen kehityskäytävän keskiössä. Kotiseutumme painoarvo kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Maakuntamme on verkostoitunut kiitettävästi myös kansainvälisesti. Tulevaisuutemme on valoisa, lempääläinen vaikuttaja näkee.

Konkaripoliitikko luottaa itsehallinnollisen Pirkanmaan pärjäämiseen.

– Kun meillä on yhteinen tahtotila ja sitoudumme laajalla rintamalla yhteisesti asetettaviin tavoitteisiin, menestymme, hän uskoo.

Petäkoski-Hultin mukaan maakunta saavuttaa toimintakykynsä, kun se hoitaa viestintänsä kunniakkaasti.

– Hyvä sanoma on saatettava niin kaikkien asukkaiden kuin elinkeinoelämän ja muiden yhteisöjen toimijoiden tietoon. On järjestettävä paikallisia, alueellisia ja maakunnallisia tilaisuuksia, joissa maakunnan olevaisuutta avataan. Koulutukselle on sijansa. Tietoa on jaettava kaikkia mahdollisia reittejä pitkin, hän vaatii.

Petäkoski-Hult toivoo eduskunnan saavan maakuntahallintoa koskevat lait nopeasti valmiiksi, jotta eri tahot pääsevät käsiksi todelliseen työhönsä.

– Tällä hetkellä valmistaudumme parhaan arvauksen varassa, hän hymähtää.

Lempääläisvaikuttaja muistuttaa, että maakuntien perustamisen jälkeenkin kunnilla on merkittäviä tehtäviä kansalaisten hyvinvoinnin ja paikkakunnan elinvoiman edistämisessä.

Petäkoski-Hultin mukaan Lempäälä on ollut esimerkillisen aktiivinen maakunta- ja sote-uudistuksen eri vaiheissa.

– Olemme ottaneet kantaa lakiehdotuksiin. Ja olemme uudistaneet kuntastrategiamme vastaamaan lähitulevaisuuden haasteita.