Akuliina tuo yhteen äidit ja vauvat

Sulo Hinkkanen osaa jo kohottautua tukea vasten istumaan. Kuva: Katariina Rannaste

Ensimmäisen lapsensa saaneille on Lempäälässä oma vertaisryhmä. Oleskelu Akuliina-ryhmässä on vapaata ja vauvojen vertailulle annetaan piutpaut.

Iloista kujellusta kuuluu lattialta. Muutama pikkukaveri on jo päässyt hivuttautumaan kiinnostavien lelujen pariin. Kun huoneessa on kahdeksan vauvaa äiteineen, on säpinä sen mukaista; yhtä viedään sosetankkaukseen ja toinen tulee vaipanvaihdosta. Siinä ohessa äidit vaihtavat kuulumisia. – Joko teillä oli kahdeksankuukautisneuvola, tiedustellaan.

Porukkaan kuuluu yhteensä 12 äitiä vauvoineen. He tapasivat toisensa ensimmäisen kerran viime syksynä sen jälkeen, kun neuvolassa oli kannustettu osallistumaan Akuliina-ryhmään, monille lempääläläisille jo tuttuun vertaisryhmään ensisynnyttäjäperheille ja heidän vauvoilleen.

– Kuulin neuvolassa Akuliinasta ensimmäisen kerran ja emmin osallistumista. Neuvolantäti tokaisi, että kyllä muuten menet. Ja onneksi lähdin, Marja Maja toteaa.

Ryhmässä pienten vauvojen äidit voivat vaihtaa kuulumisia, keskustella muiden arjen sujuvuudesta ja luoda ystävyyssuhteita.

Akuliina-ryhmä toteutetaan yhteistyössä neuvoloiden ja kunnan perhetyön kanssa. Ensimmäiset tapaamiset ovat ohjattuja, mutta sitten jatko menee omalla painollaan.

– Meillä oli viisi tapaamista eri teemoilla. Muun muassa valmistimme vauvojen soseita Marttayhdistyksen ohjeilla ja keskustelimme vauvojen nukkumisesta ja unesta sekä äitien fysioterapiasta, Sini Kantola selvittää.

– Kun ohjatut tapaamiset loppuivat, meitä yllytettiin jatkamaan omin päin. Yhteydenpito onkin jatkunut itsenäisesti, ja WhatsApp laulaa lähes päivittäin, Kantola nauraa.

– Kyllä ovat tapaamiset muuttuneet vauhdikkaammiksi siitä kun vauvat vain asetettiin lattialle, Essi Taijala naurahtaa. Tytär Ilona etualalla. Kuva: Katariina Rannaste

Moni ryhmän jäsenistä on muualta muuttanut. Esimerkiksi kesällä Tampereelta muuttanut Mari Myyrä ei ollut toiminnasta tietoinen ennen poikansa Eljaksen syntymää.

– Muistan miettineeni, olenko uudella paikkakunnalla kahdestaan vauvan kanssa. Yllätyin iloisesti siitä, että tällaista toimintaa on tarjolla, Myyrä toteaa.

– Porukassa on toki syntyperäisiä lempääläläisiäkin, mutta olemme sen verran eri-ikäisiä, ettemme olleet aiemmin tutustuneet, huomauttaa Essi Taijala.

Oleilu Akuliinassa on vapaata. Tapaamiset kestävät yleensä pari tuntia vauvojen jaksamisen mukaan. Tapaamispaikkaa vaihdellaan sen mukaan, kenen luokse mahtuu 12 äidin porukka. Mukana tuodaan pientä suolaista tai makeaa, sillä kahvittelu ja herkuttelu on olennainen osa yhteistä hetkeä.

– Vietimme pikkujouluja yhdessä, ja saimme suloisia kuvia lapsista tonttulakeissa, Sini Kantola kertoo.

– Joo, se meni hyvin. Vain puolet vauvoista huusi, Paula Hinkkanen nauraa.

Ryhmän tärkeintä antia on, että porukassa pääsee juttelemaan tavallisista vanhemman arjen asioista. Vauvojen ruokailusta ja unesta riittää juttua.

– On huojentavaa, kun kuulee muiden painivan samojen pulmien kanssa, Sini Kantola kertoo.

– Joissain asioissa tulee verrattua omaa vauvaa muihin. Täällä huomaa, että kaikki lapset kasvavat omaa tahtiaan. Se tekee vertailun turhaksi, ja on helpottavaa, Kantola toteaa.

Lattiatasossa käy kujellus. Kuva: Katariina Rannaste

Akuliina on lähes kolmekymppinen

Johtava perhetyöntekijä Leena Järvinen Lempäälän kunnasta kertoo, että ensimmäiset Akuliinat järjestettiin 2000-luvun alussa Sääksjärvellä Perhetupa Säpinässä.

Akuliina-ryhmän tavoitteena on oman vanhemmuuden vahvistaminen sekä vauva-arjen jakaminen uudessa elämäntilanteessa.

– Ensimmäisiin ryhmiin koottiin neuvolan kanssa yhdessä perheitä, äiti-vauva-pareja, joiden ajateltiin hyötyvän tällaisesta vertaistuesta. Hyvin pian Akuliinat muuttuivat kaikille ensisynnyttäjille suunnatuiksi ohjatuiksi vertaisryhmiksi. Vuoden 2003 paikkeilla Akuliinoja alettiin pitää kaikilla perhetuvilla, Järvinen kertoo.

Alusta alkaen Akuliinat ovat olleet neuvolan ja perhetyön yhteistyömuoto. Perhetupien ohjaajat ovat olleet Akuliina-ryhmien ohjaajia alusta alkaen. Perhetuvat olivat aiemmin perhetyön ja varhaiskasvatuksen yhteistyömuoto, joten myös varhaiskasvatus on ollut mukana yhteistyössä.

 

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>