Tällä vuosituhannella Kuokkalankoski Lempäälässä ei ole vielä koskaan saanut niin kattavaa jääkantta kuin tänä pakkastalvena, mutta niin vain laulujoutsenpari poikasineen paistattelee päivää tyvenessä Herralankosken pohjapadolla.
Näkymää virtaavan veden äärellä ihastelee kaksi lintubongaria kameroineen, Ari Tapaninen ja Kari Saarinen.
– Täällä näkee vaikka mitä lintuja. Eilen ikuistin jäiseen veteen pulahtavan koskikaran, Tapaninen sädehtii.
Aktiivisesti toimivan Kuokkalan-Kuljun osakaskunnan ylläpitämä Herralankosken tukikohta ja toiminnan keskus vilkastuu jäiden ja lumien sulettua, kun vapaa-ajan kalastajat miehittävät alueen.
YIT:ltä hankittu kahden huoneen ja pikkukeittiön lepotila verhoillaan ulkopuolelta, kalustetaan ja varustetaan kunnon katolla.
– Pitkämatkalaisia mahtuu lepäämään 21-neliöiseen konttirakennukseen yhtä aikaa kahdeksan, sanoo rakennuslupavaiheessa olevaa hanketta läheltä seuraava kalastuksenvalvojien esimies Pertti Särkkä.
Alueella on wc-tilojen ja tulentekopaikan lisäksi kota 12 hengelle sekä laavu. Parkkipaikalle mahtuu noin 30 autoa. Se on usein täynnä. Osakaskunnan sihteeri Reijo Sumasen mukaan uusi ilmiö on, että 10–15-vuotiaat ovat löytäneet kalastusharrastuksen.
– Jo viime kesä näytti siltä, että aikaisemmasta poiketen täällä käy kalassa paljon lapsia ja nuoria. Omia varusteita ei tarvita tutustuakseen kalastukseen, sillä täällä saa kalastusvälineitä lainaksi. Nuoret ovatkin kiitelleet, kun täällä saa kokeneemmilta kalamiehiltä opastusta, Sumanen sanoo.
Särkän mukaan Kuokkalankoski Herralankoskelta alas Kirkkojärveen on Suomen parhaisiin kuuluvia kalavesiä.
– Tänne tullaan kirjolohen ja järvitaimenen perässä kautta maan. Kauimmat kävijät tulevat Ivalosta ja Oulusta asti joka kevät toutainta pyytämään. Sieltä saa autolla posottaa 12 tuntia. Lohen veroisesti taistelevaa toutainta ei saa tämän pohjoisemmasta. Lohimiehet tulevat siis tänne särkeä onkimaan ja yöpyvät täällä lähiyrittäjän mökeillä, Särkkä naurahtaa.
Saaliskaloina saadaan myös kuhaa ja ankeriasta sekä harjusta ja siikaa.
Paikalliset kalastavat useimmiten vuosiluvilla, joiden määrä on voimakkaassa kasvussa. Lisäksi alueelle myydään vuosittain noin 3 000 päivälupaa.
Ely-keskus yhdessä Lempäälän kunnan ja osakaskunnan kanssa suunnittelevat yhdessä mahdollisuutta ottaa uudelleen turvallisesti käyttöön käytöstä poistettu pienveneporras. Kanoottiväylä avattaisiin varoitusjärjestelmällä varustettuna siten, että sekä veneilijät, kanoottisurffarit ja kalastajat mahtuisivat toimimaan samalla alueella yhtä aikaa.
