Sain käteeni strategisen yleiskaavan kaavaluonnoksen ja nopealla tutustumisella mieleen nousi seuraavat kysymykset:
Yleiskaava painottuu kehittämään Lempäälän pohjoispäätä, se näkyy suunnitelluista alueille sijoittuvien asukkaiden luvuista. Sääksjärven alueella kehitykseen tulee ilman muuta vaikuttamaan vireillä olevat tiesuunnitelmat ja sitä kautta muun infran rakentaminen. Annisto on noussut uutena kasvualueena ja Kuljunkin asukasmäärien tavoiteluvut ovat kasvussa. Rakentuuko Lempäälää kohti SuurTampere -ajatusta tällä kehittämislinjalla. Varteenotettava kysymys.
Nauhataajaman vahvistaminen on vanha ja aiheellinen tavoite.
Mutta miten kaavaluonnos katsoo uuteen tulevaisuuteen?
Oli mielenkiintoista lukea eri työpajojen, joiden kautta on kerätty ajatuksia ja mielipiteitä eri päättäjäryhmiltä, tuotoksia. Esiin nousivat Nuorisovaltuuston tuoreet ajatukset. Sieltä nostan esiin: kuntakeskus hiipuu, liian kaukana -teeman. Jossain painotettiin Ideaparkin ja Lempäälän keskustaajama-alueen kehittämistä. Tähän teemaan tulisi panostaa. Samoin Valkeakosken suuntaa tulisi vahvistaa ja sitä kautta yhteistyötä Valkeakosken kanssa.
Olen jo 40 vuotta sitten puhunut lentokentän merkityksestä Lempäälän kunnalle. Se oli liian aikaista. Nyt tiedämme, että lentokentän toiminnot on Tampereen kaupunkiseudun suunnitelmissa nostettu yhdeksi tärkeimmistä kehittämiskohteista. Pirkkala on rakentanut teollisuusalueen lentokentän läheisyyteen. Miksi Lempäälä ei ole merkinnyt yleiskaavaan Säijän kohdalle merkittävän yritysalueen merkintää? Kunnallahan on niukasti yritystonttivarantoa tällä hetkellä.
Lopuksi kannan huolta kylien roolista Lempäälän kunnassa. Kylät ovat olleet aina Lempäälän yksi kuntakuvan rikkaus – eivätkö Ritva Mäkelän kylien kirjat sen todista. Kunnassa pitäisi ajatella, miten kylien voiman ja houkuttelevuuden voisi hyödyntää kiireisille nykyihmisille. On paljon ihmisiä, jotka eivät halua kotiaan hektisesti elävään nauhataajamaan vaan etsivät mahdollisuuksia omin käsin tekemiseen, puurtamiseenkin ja ennen kaikkea siihen kyläyhteisöjen tarjoamaan tiiviiseen vuorovaikutuselämään.
Kylät ovat Lempäälän kunnan voimavara, eivät vain kunnan kuluerä.
Kirjoituksen kautta haluan nostaa asian valmistelussa mukanaolevien päättäjien mietintämyssyyn edelliset asiat ja painottaa sitä, että viranhaltijoilla on asiantuntijatieto, mutta päättäjien velvollisuus on miettiä asioita kuntalaisten näkökulmasta ja parhaaksi.
Maikki Hämäläinen-Ylikahri