Syntyvyyden romahtaminen, maahanmuuttopolitiikan päämäärättömyys, työmarkkinoiden vanhanaikaisuus, kouluttamattomien kasvava määrä sekä kasvuhakuisten yritysten väheneminen huolestuttavat jäsenmäärältään maamme suurimman elinkeinoelämän järjestön, Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaa Mikael Pentikäistä. Hän herättelee kansakuntaa tunnistamaan yhteiskunnan mittavat ongelmat sekä tekemään pakolliset korjaukset ja uudistukset. Runsaan 115 000 yritysjäsenen edusmies korostaa syvien yhteiskunnallisten haasteiden kokonaisvaltaisen tarkastelun ja ratkaisujen välttämättömyyttä. Ilman kestävän kasvun ja kehityksen yhteiskuntaa ei yrityksilläkään ole toimintaedellytyksiä.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan työhuoneen ikkunoista näkyy vilkkaasti liikennöity Mannerheimintie Helsingissä. Järjestöpomo Mikael Pentikäinen vahtii kännykkäänsä, sillä hallituksen irtisanomislakiehdotuksesta poikineet työmarkkinaselkkaukset vaativat hälytystilassa oloa.
Yhteiskunnan monisäikeinen ongelmavyyhti on toimitusjohtajan työpöydällä pysyvästi. Pentikäisen johtama Suomen Yrittäjät ry. on jäsenmäärältään maamme suurin ja jäsenyritysten työllistävällä vaikutuksella mitattuna toiseksi suurin elinkeinoelämän järjestö.
Mikael Pentikäinen muistuttaa lainalaisuudesta: kaikki vaikuttaa kaikkeen.
– Meillä on paljon kansallisia ongelmia, jotka vaativat kokonaisvaltaista tarkastelua ja rohkeita ratkaisuja.
Ilmapiiri kannustavaksi lapsenteolle
Syntyneiden vauvojen määrä on laskenut rajusti jo seitsemän viime vuoden ajan. Viime vuonna haikara toi vain 50 139 pienokaista.
– Ennakkotiedot tämän vuoden syntyvien määrästä ovat hälyttäviä. Vauvojen määrä voi painua reippaasti alle 50 000 pienokaisen, Mikael Pentikäinen arvioi.
Syntyvyyden aleneminen nostattaa synkän pilven Suomen Yrittäjien nokkamiehen taivaalle: kuka huolehtii ikääntyvistä ja mistä yritykset saavat tulevaisuudessa osaavat työntekijänsä. Pentikäisen mielestä pienen syntyvyyden ongelmaan ei ole herätty ajoissa.
– Suomessa tällä hetkellä vallitsevassa ilmapiirissä ei ole helppoa kääntää syntyvyyttä nousuun, Pentikäinen pohtii.
Yrittäjäjärjestöpomon katseet ovat maahanmuutossa.
– Suomen on avattava nykyistä enemmän oviaan, Pentikäinen suosittaa.
– Ulkomaalaisille opiskelijoille, jotka ovat saaneet opintonsa päätökseen, olisi annettava oleskelulupa Suomessa.
– Maahanmuuttajayrittäjiä on autettava. Maastamme on tehtävä sekä yrittämisen että työn tekemisen vinkkelistä houkuttava.
Pentikäinen linjaa, että syntyvyyden nostaminen ja maahanmuuton lisääminen ovat välttämättömiä asioita, jotta kaikista voidaan huolehtia ja maassamme on riittävästi työvoimaa.
Valoisaa ja synkkää yrittäjyyden taivaalla
Yrittäjyyden taivaalla on samaan aikaan niin aurinko kuin tummia pilviä.
Mikael Pentikäisen mukaan auringonpaistetta tuo yksinyrittäjien määrän vakaa kasvu.
– Synkkiä pilviä nostattaa puolestaan työnantajayritysten määrän jatkuva väheneminen. Tästä epäsuotuisasta kehityksestä on syytä olla huolissaan.
– Kasvuhakuisten yrityksien määrä käy koko ajan pienemmäksi. Kyselyissä vain alle kymmenen prosenttia yrityksistä kertoo olevansa voimakkaasti kasvunälkäisiä. Asialle on tehtävä ripeästi jotakin. Esimerkiksi parhaillaan valmistelussa oleva pienyritysten työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä koskeva, yritysten työllistämiskynnyksen alentamiseen tähtäävä laki olisi saatava ripeästi eteenpäin.
Miten saamme ihmiset opiskelemaan ja töihin?
Pentikäisen mukaan maassamme ilmenee viheliäinen ongelma. Kolikon toisella puolella on työvoimapula ja toisella puolella ihmiset, jotka eivät ole halunneet kouluttautua tai uudelleenkouluttautua ja ovat siksi työttöminä.
– Yli puolet yrityksistä kertoo, että työvoimapula on kasvun este.
– Suomessa on noin 600 000 henkilöä, joilla ei ole toisen asteen koulutusta. Kouluttautumattomien määrä on suuri.
Pentikäisen mukaan työttömyyden kustannukset käyvät yhteiskunnallemme kalliiksi.
– Nurinkurista on, että samaan aikaan tarvitsisimme rahaa toisaalla yhteiskunnassamme, kuten koulutuksessa, ympäristöhsuojelussa ja puolustuksessa. Työttömyysasteen laskeminen yhdellä prosenttiyksiköllä säästäisi valtion kassaan noin 1,4 miljardia euroa, Pentikäinen herättelee.
Suomen kilpailukyvystä huolehdittava
Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaatii Suomen vanhanaikaisten työmarkkinoiden ripeää modernisoimista.
– Monet keskeiset vientikilpailijamaamme ovat tehneet pakolliset uudistukset. Esimerkiksi Saksalla, Ruotsilla ja Tanskalla pyyhkii hyvin.
Pentikäisen mukaan yhteiskunnassamme on iso muutostarve pelkästään kilpailukykymme turvaamiseksi.
– Suomen olisi huolehdittava siitä, että yrityksemme pystyvät vastaamaan kansainväliseen kilpailuun. Kilpailukyvyn säilyminen takaa työpaikat, hän muistuttaa.
Pentikäisen mukaan Suomella on useampia reittejä edetä kohti kilpailukyvyn turvaavia työmarkkinoita. Pentikäinen nostaa ensisijaiseksi tieksi yrittäjyyden edellytyksiä turvaavat lakimuutokset.
Myös työehtosopimuksia pitää uudistaa.
Yrittäjäjärjestöveturi nostaa ammattiliitot työmarkkinoiden uudistamisen jarruttajiksi. Ne suojelevat omaa rooliaan ja pitävät kiinni vallastaan.
– Valta siirtyisi rakenneuudistuksien myötä työpaikoille eli työnantajille ja työntekijöille. Tämä on kuitenkin täysin väistämätön suunta
– ennemmin tai myöhemmin, Pentikäinen teroittaa.
– Työehtojen paikallinen sopiminen olisi avain yritysten pärjäämiselle ja työllisyyden paranemiselle. Pentikäinen muistuttaa yrittäjyyden kehittymisen turvaavan hyvinvointiyhteiskuntamme palvelut ja rakenteet.
Uusi sukupolvi suhtautuu ennakkoluulottomasti
– Uudet sukupolvet katselevat koko maailmaa ja elämänpiiriä täysin uusin silmin, Mikael Pentikäinen on havainnut.
Pentikäinen muistuttaa uusien busineksien syntyvän täysin ennennäkemättömille aloille, joilla ei useinkaan ole perinteitä eikä rasitteita ammattiliittojen toiminnasta.
– Vanhanaikaisten ammattiliittojen on vaikea päästä uuden kulttuurin työpaikkoihin, joissa kaikenlainen sopiminen on itsestäänselvyys.
Pentikäinen sanoo Suomen maksavan kovan hinnan työmarkkinoiden uudistusten siirtymisestä hamaan tulevaisuuteen.
Kaupungistuminen voimistuu Suomessakin
Suomi kaupungistuu kiihtyvää vauhtia. Maamme jakaantuu kasvaviin ja taantuviin alueisiin.
– Kehitystä ei voi jarruttaa, Mikael Pentikäinen toteaa.
– Kaupungistumisen etuja on muun muassa se, että eri toimijat ovat lähellä toisiaan. Myös markkinat ovat aiempaa kompaktimmat.
– Toisaalta muun muassa Suomen biotalouden vinkkelistä maan laaja asuttuna pitäminen on tärkeää.
Pirkanmaalla tehdään hyvää työtä
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo tuhansien ja tuhansien yrittäjien tehneen arvokasta työtä Pirkanmaalla. Pirkanmaan Yrittäjät viettää parhaillaan 80. juhlavuottaan.
– Lähetän pirkanmaalaisille yrittäjille isot kiitokset isänmaan hyväksi tehdystä työstä. Samalla muistutan, että mitä isompi ja kattavampi järjestömme on, sitä vaikutusvaltaisemmin ja tuloksellisemmin se voi toimia.
– Yrittäjien kanssa on hedelmällistä ja palkitsevaa tehdä yhteistyötä. Yrittäjät haluavat viedä yrityksiään ja koko yhteiskuntaa eteenpäin. Mielekkyys kumpuaa juuri jatkuvasta liikkeellä olosta.
Pentikäinen iloitsee siitä, että maahamme on syntynyt jo kaksi yrittäjyyden erikoislukiota. Näistä toinen on Ylöjärvellä.
– Tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä. Nuoret ovatkin uuden yrittäjyyden airueita.
