Lempääläisiä urheilijoita harvoin nähdään palloilulajeissa Suomen aikuisten maajoukkueissa. Tammikuussa saatiin uusi nimi listaan, kun 20-vuotias passari Carina Lehto debytoi lentopallon naisten maajoukkueessa.
Lehto oli valittu toiseksi passariksi maajoukkueen viimeisiin EM-karsintapeleihin Tsekkiä ja Viroa vastaan. Vielä ei Yhdysvalloissa pelaava ja opiskeleva Lehto päässyt kentälle, mutta jo kotiyleisön edessä esiintyminen Suomi–Viro-ottelussa Hämeenlinnassa oli suuri juttu.
– Tuntui kieltämättä hyvältä kuunnella kotiyleisön edessä Maamme-laulua, kun puoli vuotta olen kuunnellut Yhdysvaltojen kansallislaulua, Lehto naurahtaa.
– Siinä laulaessa sai miettiä, kuinka pitkälle on tultu Hakkarin salista, ja etenkin viimeisen neljän vuoden aikana.
Suomi hävisi molemmat ottelunsa, mutta oli varmistanut paikan EM-kisoihin jo aiemmin. Kisapaikka on maajoukkueelle ensimmäinen sitten vuoden 1989. EM-kisat pelataan elokuun ja syyskuun vaihteessa 2019.
Suomen ehdoton ykköspassari ja supertähti on Ranskassa ammatikseen pelaava Kaisa Alanko. Hänen jälkeensä toisen passarin paikasta taistelee useampi nainen, Lehto yhtenä heistä. Paikka joukkueessa on vielä kaukana, mutta toki mahdollinen. Lusikan soppaan laittaa myös Lehdon pelaaminen Montana Staten yliopistojoukkueessa Atlantin toisella puolen.
– Olisi hienoa olla mukana, varsinkin kun viimeisissä EM-kisoissa oma äitini Virpi Ollila oli pelaamassa Suomi-paidassa. Se olisi upea yksityiskohta. Mutta osallistumiseni näyttää vielä epätodennäköiseltä, koska EM-kisojen aikaan joukkueellamme on jo pre-season eli harjoituskausi käynnissä Yhdysvalloissa. Sieltä poissaolo ei olisi helppoa. Mutta mitään ei vielä kannata sulkee pois, Lehto tuumii.
Ammattimaista lentopalloa kovalla tasolla
Lehto siirtyi 2017 Rantaperkiön Iskun 1-sarjajoukkueesta Mississippi Staten yliopistojoukkueeseen, ja vaihtoi kuluneeksi kaudeksi Montana Staten riveihin. Pelaamisen ohella hän opiskelee hallintoa ja johtamista. Yliopistosarjan kovuudesta kertoo, että pelaajia siirtyy ammattilaisiksi Eurooppaan, myös Suomen Mestaruusliigaan, jatkuvasti.
– Olen aikataulussa eli valmistumassa neljässä vuodessa. Jenkeissä pelaaminen ja opiskelu on kuin työpaikka. Erityisen tärkeää on julkisuuskuvan ylläpito: faneille täytyy löytää aikaa ja kirjoittaa henkilökohtaisesti kiitoskirjeitä tukijoille. Urheilijoiden käyttäytymistä ja kouluarvosanoja seurataan suurennuslasilla, Lehto paljastaa.
– Muistan vieläkin, kun luokseni tuli vanhempi pariskunta pelin jälkeen sanomaan, että tykkäävät pelistäni. Kaikki työ on sen arvosta, kun on sellaisia kohtaamisia, tietää antaneensa iloa jollekin omalla pelaamisella.
Iso ero Lehdon pelaamassa yliopistosarjassa verrattuna Suomeen on se, että sarja päättyy joulukuuhun. Montana State saavutti paikan alueensa lopputurnaukseen ensimmäisen kerran sitten vuoden 2012, ja ykköspassariksi noussut suomalainen oli tyytyväinen joukkueen saavutukseen.
– Odotan innolla jo ensi kautta, koska joukkueen potentiaali on iso ja tiedän, että pystymme vielä paljon parempaan. Kevätkaudella treenataan vaan kovaa ja käydään koulussa.
Nyt Lehto voi kirjoittaa päiväkirjaan, että debyytti maajoukkueessa on suoritettu. Seuraava etappi olisi luonnollisesti pääseminen lopulliseen kisajoukkueeseen. Sitä ennen on vielä monta lentopallontäyteistä päivää kaukana kotoa.
– On vielä vähän epätodellinen olo, että olemme todella EM-kisoissa niin pitkän tauon jälkeen. Ja että minulla olisi mahdollisuus olla mukana niin isoissa arvokisoissa. Välillä tuntuu, että on vieläkin se pieni tyttö LeKin paidassa kierimässä Hakkarin liikuntahallin lattioilla, jolla ei ollut mitään hajua, että maajoukkuepaita ja Yhdysvalloissa pelaaminen olisi ikinä mahdollista.
