Pienen punaselkäisen tuulihaukan menestystarina jatkuu vuosi vuoden jälkeen. Peltoaukeiden yllä paikallaan lekutteleva, ”tuulta tallaava”, ja myyriä tähystävä tuulihaukka on palannut maaseudun tyyppilinnuksi. Korkeasta heinäpellostakin tuulihaukka löytää myyrät niiden virtsajälkien heijastamaa ultraviolettivaloa seuraamalla.
Vanha lintuharrastajapolvi muistaa, kuinka tuulihaukka katosi hämmästyttävällä nopeudella 1960-luvulta 1980-luvulle, mahdollisesti ympäristömyrkkyjen seurauksena. Kuvaavaa on, että vuonna 1980 Pirkanmaalla todettiin vain kaksi tuulihaukan pesintää ja vuonna 1982 enää vain yksi pesintä, mutta jo kesällä 2018 petolinturengastajat tarkastivat Pirkanmaalla 259 asuttua pesää ja koko maassa varmistettiin 2 429 tuulihaukan pesintää.
Pesäpöntötyksellä tuulihaukan pesimäkanta on saatu selkeästi nousemaan. Poikastuotto on pöntöissä parempi kuin lajin perinteisissä pesäpaikoissa vanhoissa variksen pesissä. Poikaset eivät ole pöntöissä alttiina rankkasateille, eikä niin paljon muiden petojen pesäryöväyksille kuin lajin perinteisillä pesäpaikoilla vanhoissa variksen pesissä mäntyjen latvuksissa.
Viime kesän tuulihaukan pesämäärä Pirkanmaalla lienee jo 500, kunhan kaikki tarkastustiedot saapuvat rengastustoimiston petolintuseurantaan.
Kuluneen kesän petolintuseurannassa Keijo Ruuskanen kiersi urakalla Lempäälän ja Vesilahden peltoaukeita tarkastamassa tuulihaukan pesintätilannetta.
Jo ensimmäiset tarkastuskierrokset kesäkuun alussa näyttivät tosi lupaavilta. Lähes joka ladon seinään asennetusta pöntöstä näkyi hautovan tuulihaukkanaaraan pää. Koiras istui pönttöladon harjalla tai kantoi peltomyyriä naaraalle ravinnoksi. Kaikkiaan tuulihaukan pesintöjä varmistui Lempäälässä 18 ja Vesilahdessa 37, mikä on erinomaisen hyvän pesimäkesän tulos. Myyräkansaa riitti ravinnoksi, mikä näkyi hyvin poikastuotossa. Suuria kuuden poikasen pesiä löytyi kaikkiaan kymmenen.
Kaikkiaan Keijo Ruuskanen rengasti Lempäälässä 75 uutta tuulentallaajaa ja Vesilahdessa 158 pesäpoikasta. Urakkaa kerrakseen pelkästään tuulihaukoilla.
Petolinturengastajan urakkaa kuvaa koko kesän työmäärä: Keijo Ruuskanen rengasti kuluneena kesänä tuulihaukkoja kaikkiaan 349 yksilöä. Muitakin petolintuja ”kihlattiin”: kuusi merikotkaa, 32 sääkseä, 31 varpushaukkaa, viisi hiirihaukkaa, 47 lehtopöllöä, 23 viirupöllöä ja kaksi nuolihaukkaa.
Tuulihaukan menestys on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä luonnonsuojelusta ja yhteistyöstä viljelijäväestön kanssa. Monesta isännästä on tullut aktiivinen lintujen seuraaja ja havaintojen ilmoittaja oltuaan mukana tuulihaukkarengastuksissa ja annettuaan luvan pönttöjen asentamiseen ladon seinämiin. Tuulihaukka on maamiehen tärkeä ystävä vähentämällä peltojen myyrämääriä.
