Tapio Eronen: Tykkäätkö syksystä?

Tapio Eronen. Kuva: Katariina Rannaste

Sen jälkeen kun illanistujaisissa on tavanomaiset aiheet (politiikka, hinnat, työpaikan juorut ja naapurien asiat) käsitelty, voi virittää seuraleikin ”Jos olisit vuodenaika, niin mikä vuodenaika olisit?”

Mielenkiintoisemmaksi leikki tulee, jos lattialle sijoittaa neljä paperilappua, joihin on vuodenajat kirjoitettu. Sitten kukin vuorollaan astuu lapulle, sulkee silmänsä ja kuvittelee mielessän kyseistä aikaa. Millaiset säät, millaiset värit, millainen lämpötila? Mitä silloin yleensä tehdään? Mikä parasta, mikä kurjnta? Mitä muistoja? Kun on tarpeeksi virittäytynyt siihen aikaan, avaa silmänsä ja siirtyy seuraavalle lapulle. Uusi virittäytyminen. Kun koko kierros on tehty, kertoo muille millaisia ajatuksia syntyi ja mikä oli mieleisin vuodenaika.

Vuodenaika on itse asiassa määrittelykysymys. Yksioikoinen määrittely on kolme kuukautta kutakin: kesä on kesä-, heinä- ja elokuu, syksy syys-, loka- ja marraskuu ja niin edelleen. Kesä on kesä vaikka 7.6. olisi yöllä halla ja päivällä sataisi räntää! Oletteko huomanneet, että jos lämpimien päivien innoittamana on toukokuussa jo laittanut taimia ulos kasvamaan, niin melko varmasti kesäkuun alussa tulee halla.

Meteorologeilla on terminen kevät eli kun vuorokauden keskilämpö on +5 astetta. Sitten seurataan miten kevät etelästä alkaa edetä pohjoisemmaksi. Yleensä vauhti on 50 km vuorokaudessa eli kun Helsingissä on kevät sununtaina niin Lempäälässä se on torstaina. (Tarkkaan ottaen kevät alkaa kun keskilämpötila on pysyvästi enemmän kuin 0 astetta, kesäksi se vaihtuu kun ollaan pysyvästi yli +10 astetta) On kuitenkin mukavampi seurata tuota viiden asteen vauhtia.

Minä itse tykkään keväästä ja kesästä. Niinpä olen pitkittänyt näitä mukavia aikoja ja lyhentänyt niitä kurjia. Kevään aloitan siitä, kun kaduilla alkaa tuoksua sulava lumi ja on joitakin sulia pälviä. Tämä tapahtuu usein jo helmikuun lopun päivinä. Jos olen pakkasilla pitänyt pitkiä kalsareita, vaihdan ne nyt lyhyiksi. Kesä alkaa Vapun tienoilla ja jatkuu aina marraskuun sateisiin, tuulisiin pimeihin öihin. Sitten on lyhyt syksy. Talvi alkaa  lumentulosta. Näin minulla on mieleisiä vuodenaikoja 8-9 kuukautta, kurjia vain 3-4.

Helposti ajatellaan että kaikki tykkäisivät keväästä ja kesästä. Ei pidä paikkaansa. Nytkin on ollut paras ruska vuosikausiin. On ollut hienoja sienestysilmoja. Syksyllä usein saa ihailla luonnon mahtavia voimia, kun syysmyrskyt taivuttelevat puita miltei kaksin kerroin. Ja kuinka puhdas onkaan maa talvella lumipeitteessään.

Yllättävää on, että keväällä tehdään eniten itsemurhia, vaikka luulisi sen olevan virkistävää aikaa kun luonto herää elämään ja pimeä talvi on voitettu. Kun itsellä menee huonosti, ei kestä katsoa kuinka kaikilla muilla menee hyvin. Sen sijaan kun syksyllä luonto kuolee tai menee levolle, on pimeää ja synkkää, niin sen nyt luulisi rassaavan. Päin vastoin jos olen jo valmiiksi masentunut, niin tuntuu melkein hyvältä kun muitakin masentaa.

Niin tykkäätkö sinä syksystä? Kaikkein parasta lienee kun löytää kaikista ajoista ne hyvät puolensa. Silloin voi nauttia koko vuoden!

Lue lisää

  1. Lukijalta
    09.11.2024. 16:00

  2. Lukijalta
    27.10.2024. 15:00

  3. Lukijalta
    25.10.2024. 15:00

  4. Kolumnit
    24.10.2024. 08:00

    Tilaajille

  5. Lukijalta
    22.10.2024. 15:00