”Tuntuu hölmöltä, että kun Kuljun koulu on näinkin lähellä, oppilas joutuu Sääksille” – kiimakalliolaisten huolena pirstoutuvat luokat ja pitenevät koulumatkat

Muutos koskettaa Reetta Wellingin (vas.) ja Kreetta Hyvärisen perheitä. – Onko asiasta informoitu alueen varhaiskasvatusikäisten vanhempia? Alueellamme asuu paljon vauvaperheitä ja moni on ostanut talon tarkoituksella läheltä koulua. He eivät ole mukana tässä keskustelussa, Reetta Welling jakoi huolta. Kuva: Katariina Rannaste

Lempäälä on laittamassa koulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja uusiksi. Muutos johtuu vuonna 2021 valmistuvasta Kanavan yläkoulusta.

Lue lisää aiheesta: Oppilaaksiottoalueet rukataan Lempäälässä uusiksi

Muutos koskee koko kuntaa ja pääasiassa yläasteelle siirtyviä oppilaita. Poikkeuksena on Kuljun Kiimakallio, missä alueen noin 115 alakoululaista aiotaan siirtää Sääksjärvelle kouluun.

Heille muutos tarkoittaa luokkien pirstoutumista, kun osa oppilaista joutuu suuntaamaan asuinpaikan perusteella Sääksjärvelle, osan jäädessä Kuljuun.

Kreetta Hyvärisen perhe on yksi tukalaan tilanteeseen joutuvista kiimakalliolaisista; ykkösluokalla oleva lapsi joutuu siirtymään luokaltaan ainoana.

– Hänen luokaltaan kukaan muu ei ole tällä tietoa siirtymässä Sääksjärvelle. Naapurustossa ei ole muita hänen ikäisiään, Kreetta Hyvärinen kertoo.

 

Hyvärinen oli saapunut noin 50 muun huoltajan lisäksi Kuljun koululla keskiviikkona 6. marraskuuta järjestettyyn keskustelutilaisuuteen. Yleisön kysymyksiin vastaamassa olivat Lempäälän opetuspäällikkö Marko Lahtinen, Sääksjärven koulun vs. rehtori Jussi Karjalainen ja Kuljun koulun rehtori Anneli Kesola.

Marko Lahtinen painotti, että siirtymien halutaan olevan mahdollisimman sujuvia.

– Ryhmät pyritään tekemään niin pienellä haitalla kuin mahdollista, Lahtinen totesi.

Kiimakalliolla suunta on pohjoiseen, muilla suunta on etelään. Kuva: Lempäälän kunta

Kuljun koululla pysyvät oppilaat sirotellaan jäljelle jääviin luokkiin, mutta Anneli Kesolan mukaan jokainen luokka aiotaan tarkastella. Sääksjärvelle siirtyvien oppilaiden ryhmäyttämiseen aiotaan Jussi Karjalaisen mukaan käyttää aikaa.

Kiimakallion ja Veräjäntaustan alueella asuvissa huolta herätti myös lasten koulumatkan piteneminen ja sen turvattomuus. Koulumatka kasvaisi hieman yli kolmeen kilometriin, lisäystä ollen yksi tai kaksi kilometriä. Huoltajat pitivät matkaa alakouluikäisille merkittävänä.

– Tuntuu hölmöltä, että kun Kuljun koulu on näinkin lähellä, niin oppilas joutuu Sääksille, yleisöstä ihmeteltiin.

– Moni on rakentanut tai ostanut talon Kuljun koulun läheltä. Jos joutuu laittamaan eskarilaisen tarpomaan 3,2 kilometriä, niin on se kova juttu, yleisöstä todettiin.

Reetta Welling toi esille Veräjäntaustan alueen ruuhkaisuuden. Kun moottoritiellä sattuu kolari, ohjautuu liikenne Tampereentielle. Moottoritielle johtava risteys Kuljussa on vilkas jo nyt, ja tulevaisuudessa siitä kulkisi aiempaa suurempi määrä pieniä lapsia.

– Onko kevyen liikenteen väyliin tarkoitus tehdä muutoksia?, Juha Koskela peräsi.

Marko Lahtisen mukaan asia on suunnittelussa otettu huomioon.

– Olemme olleet yhteydessä yhdyskunnan palvelualueelle, ja asia on siellä prosessissa, Lahtinen totesi.

– Jos ei alikulkuja tule, niin sitten liikennevalot, yleisöstä esitettiin.

Keskustelutilaisuuteen Kuljun koululle oli saapunut reilut 50 huoltajaa. Yleisöstä peräänkuulutettiin joustavuutta ja muutokselle esitettiin pidempää siirtymäaikaa. Kuva: Katariina Rannaste

Entä jos oppilaaksiottorajoja ei muutettaisi? Marko Lahtisen mukaan muun muassa Sääksjärven yläkoulun aineenopetuksen järjestäminen vaikeutuisi ja Kuljussa tilanahtaus jatkuisi.

Lempäälän sivistyslautakunnan puheenjohtaja Pauliina Österberg huomautti, että jos rajaa nostettaisiin pohjoisemmas, jostain muusta jouduttaisiin joustamaan.

– Riittävän kokoisella Sääksjärven koululla pystytään huolehtimaan, ettei valinnaisaineiden määrä kapene, hän totesi.

– Eikö ole tärkeämpää järjestää perusopetus alakoululaisille kunnolla kuin valinnaisaineita yläkoululaisille?, yleisössä mietittiin.

Marko Lahtinen muistutti, että optimiratkaisu yritetään löytää tiettyjen reunaehtojen puitteissa.

– Tässä haetaan kipurajoja. Pyritään tekemään kompromisseja, että päästään mahdollisimman hyvään lopputulokseen, Pauliina Österberg sanoi.

Huoltajat voivat hakea oppilaalle oikeutta jatkaa opiskelua nykyisessä koulussa erityisistä syistä, joita voivat olla esimerkiksi sisarukset, painotukset tai sosiaalisiin suhteisiin ja koulumatkoihin liittyvät seikat.

Myös luokkatoiveita voi esittää.

– Jonkinlainen kuuleminen järjestetään, ja hyviä vinkkejä luokkien muodostamiseen otetaan vastaan, Jussi Karjalainen totesi.

– Sivistyslautakunnan jäseniin tai koulujen rehtoreihin saa olla yhteydessä, Österberg kehotti.

 

– Syy, miksi oppilaaksiottoalueita lähdetään muuttamaan, on tavattoman myönteinen; Lempäälään saadaan uusi koulu. Tämä on kokonaisuus, jossa moni asia vaikuttaa moneen, opetuspäällikkö Marko Lahtinen sanoi. Kuva: Katariina Rannaste

Tästä on kyse:

  • Oppilaaksiottoalueiden rajoja laitetaan uusiksi
  • Muutos johtuu vuonna 2021 valmistuvasta Kanavan koulusta, jonne siirtyy yläkouluoppilaita Hakkarista. Hakkariin vastaavasti siirtyy oppilaita Sääksjärveltä, jolloin yläkoululaisten määrä Sääksjärvellä vähenee. Kuljun Kiimakallion alueen noin 115 oppilasta 1.-6. luokilta siirtyvät Sääksjärvelle.
  • Vähäisintä muutos on Moisiossa, josta yläkouluun on menty ja mennään edelleen Hakkariin. Suurin muutos on Kiimakallion alueella.
  • Opettajia ja ohjaajia siirtyy samassa suhteessa kuin oppilaita.
  • Muutoksen etuna kunnassa nähdään vuokra- tai leasingtiloista luopumisen säästövaikutukset. Kouluihin pitäisi tulla myös väljyyttä.
  • Esitys pohjaa vuonna 2016 tehtyyn palveluverkkoselvitykseen.
  • Päätöksen asiasta tekee sivistyslautakunta 26. marraskuuta.

 

 

Lue myös:

Oppilaaksiottoalueet rukataan Lempäälässä uusiksi – Katso kartasta missä tapahtuu eniten muutoksia