Metaanitaloudesta

Lempäälän Manttaalitalolla oli perjantaina 17. tammikuuta tärkeä seminaari biokaasusta. Paikalla oli satakunta kiinnostunutta Etelä-Pirkanmaalta. Iltapäivään mahtui monia oivalluksia. Yhtenä suurimmista Lempäälän Lämmön toimitusjohtaja Toni Laakson ajatus, että laajempi siirtymä kohti biotaloutta edellyttää lähivuosina ajatusta ”metaanitaloudesta”.

Koska maakaasu ja biokaasu ovat kemiallisena yhdisteenä samaa ainetta, voidaan maakaasun lähivuosien, laajemmalla käytöllä edistää siirtymistä biokaasun tuotanto- ja jakelujärjestelmään. Kun tähän liitetään hajautetusti täysin skaalattavissa oleva polttokennojärjestelmä, voidaan sähköä ja lämpöä tuottaa niin sanotusti varastoista – esimerkiksi aikana, jolloin tuulivoimalat eivät pyöri.

Maallikon ensimmäinen kysymys metaania koskien on: kuinka herkästi metaanikaasu räjähtää? Vastaus kuuluu: metaania on erikoisen vaikeaa saada räjähtämään. Se ei räjähdä. Sen ainoa varsinainen haittapuoli on, että ilmaan karatessaan metaani on ärhäkkä kasvihuonekaasu, joka onneksemme poistuu ilmakehästä 11 vuodessa. Mutta kupuihin ja säiliöihin tuotettu metaani ei karkaa.

 

Päivän toisen ison ajatuksen kiteytti alan uranuurtaja Erkki Kalmari Laukaasta. Tulevaisuudessa olisi tarpeen erottaa biokaasun tuotanto ja jakelu siten, että jakelusta vastaisi joku Metsäliiton tapainen biokaasun tuottajain omistama osuuskunta tai yhtiö. Mikäli joku nykyisistä suurista jakeluyhtiöistä kaappaa biokaasun, on lopputulos monella tapaa huono.

Mutta biokaasulla on erinäisiä hyviä puolia, jota maakaasulla ei ole. Biokaasun tuotannossa syntyy yhtenä lopputuotteena mädätettä, jota voidaan käyttää maanparannusaineena. Toisin sanoen sillä voidaan sitoa hiiltä maaperään ja samalla parantaa maan kasvukuntoa. Kun mädäte voidaan ajaa mille tahansa peltolohkolle, voidaan näin siirtää ravinteita lohkolta toiselle.

Varsinainen valttihan on siinä, että biokaasu on uusiutuvaa ja sellaisena torjuu ilmastonmuutosta. Siksi raskas autoliikenne ja pitempien matkojen henkilöautoilu tulisi saada biokaasulla toimivaksi.  Sähkö on niin jalo tuote, että sitä ei pitäisi käyttää sen suuremmin autoiluun kuin talojen lämmittämiseenkään.

 

Yksi hehtaari nurmirehua vastaa 2 000 litraa öljyä, jolla lämmittää yhtä omakotitaloa vuoden ajan. 100 hehtaaria nurmirehua riittää siten 100–120 omakotitalon lämmittämiseen. Tästä toivottiin kokeiluja ja sitä, että kaavoittajat kiinnostuisivat asiasta. Käytännössä biokaasua ei tarvitsisi toimittaa putkea myöten, vaan kuljetus tapahtuisi pienillä siirtokonteilla tai 150 litran pulloissa. Oma johtopäätökseni on, että jos ja kun tuo on mahdollista, on myös mahdollista tankata biokaasua kotopihalla omaan autoon.

Uutinen oli, että Lempäälän Lämmön biokaasun tankkauspiste Sääksjärvellä on koko kapasiteetiltaan käytössä. Asiakkaita on 130 kappaletta, joista 50 uusinta liittyi tankkauskortin käyttäjiksi viime vuonna.

Vielä kannattaa mainita, että alan uranuurtaja Metener Oy on toimittanut yhteensä 15 laitosta Suomen eri puolille. Tekniikka tunnetaan ja se toimii. Tilaisuudessa esiteltyjen investointilaskelmien mukaan takaisinmaksuaika vaihtelee viidestä yhdeksään vuoteen laitoksen koosta riippuen.

                                  Juha Kuisma

                                             Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija.

 

Lue lisää:

Hautaustavoista

 

Kommentointi on suljettu.