En ole teknologian vastustaja enkä jarrumies. Päinvastoin hyödynnän sitä monin tavoin joka päivä. Lähemmin ajatellen olen kaiketi sen vanki, kuten meistä aika moni. Siitä huolimatta – tai ehkäpä sen takia – aika ajoin hämmästyksen sormi menee kummastuksen suuhun. Teknologian vauhti on niin huima ja kehitys niin yllätyksellistä, että kyydissä ei pysy millään.
Teknologia on avannut huikaisevia näkymiä monelle tieteen alalle. Digitaalisuuden mahdollisuudet vaikuttavat melkeinpä rajattomilta. Teknologian hyväksi käyttö on yksi keskeinen ase monen globaalin ongelman vähentämisessä, jopa ratkaisemisessa. Olisi absurdia ajatella, että voisimme nykymaailmassa elää esimerkiksi ilman tietotekniikkaa.
Mutta kolikolla on tunnetusti myös kääntöpuoli. Kaikilla ei ole mahdollisuutta pysytellä kehityksen mukana. Jo nyt merkittävä osa vanhusväestöstä ei omista tietokonetta tai älypuhelinta. Jos ja kun kaikki toiminnot siirretään verkkoon, miten elämä hoituu niiltä, jotka syystä tai toisesta eivät saa puhelin- tai nettiliittymää? Ennusteet kertovat, että käteisen rahan käyttö poistuu ja kaikki rahaliikenne hoidetaan kännykällä. Onnistuuko tämä kaikilta? Myös yksityisyyden säilyttäminen ja tietoturva ovat asioita, jotka liittyvät keskeisesti tekniseen kehitykseen. Kun käytännössä koko maailma eri tietolähteineen on taskussamme, ovat lapset ja nuoret entistä alttiimpia kielteisille vaikutteille. Ruutuaika on pois monesta muusta kehityksen kannalta tärkeästä asiasta. Kantaako tästä enää kukaan huolta?
Tulevaisuudentutkijana ja tietokirjailijana tunnetuksi tullut Elina Hiltunen luotaa uusimmassa Yhteishyvässä tulevaisuuden trendejä niin kiinnostavalla tavalla, että linkitän teeman omaan pohdintaani. Hiltunen uskoo, että tulevaisuudessa digitaalisuus ja tekoäly mahdollistavat meille aivan uudenlaisia ystäviä. ”Tekoälypohjaisesta virtuaalirobotista voi mahdollisesti pian muokata omien toiveiden mukaisen keskustelukumppanin. Ehkä digitaalisuus onkin tulevaisuudessa merkittävä ase yksinäisyyttä vastaan”, hän sanoo.
Tulevaisuuden ennakointiin, trendeihin ja heikkoihin signaaleihin erikoistunut Hiltunen uskoo artikkelissaan, että tulevaisuudessa tietokoneiden haptiset eli moniaistiset käyttöliittymät tulevat todennäköisesti mahdollistamaan sen, että kaukana olevan ihmisen voi tuntea fyysisesti. ”Suomalainen yritys kehittää parhaillaan älynallea, joka välittää kosketuksen tuhansien kilometrien päästä”, Hiltunen sanoo.
Hannu Salonpää
