Suomella on iso huolenaihe, mikä on jäänyt vähälle puheelle. LVS kysyi presidentti Sauli Niinistöltä paikallislehtien päätoimittajavierailulla Mäntyniemessä, mihin suuntaan Euroopan unioni on menossa brexitin ja kaiken kissanhännän vedon saattelemana.
– Totta on, että unioni on suuren haasteen edessä. Yhteistä säveltä ei ole oikein löydetty ja on menetetty paljon asemia kansainvälisesti. Kolme suurta eivät unionista paljon piittaa, Niinistö totesi.
Haajannuksen vastapainona unionin sisällä on nyt viriämässä ryhtiliikettä. Niinistö näkee tärkeäksi, että unionissa palataan perusasioiden äärelle ja unohdetaan Brysselin pintakuohut.
– Brysselistä on tullut oma valtakuntansa. Parempi olisi muistaa se, että Bryssel on eurooppalaisten palvelija, ja valtioiden on syytä muistaa, että Euroopan unioni on yhteisen toiminnan elin.
Niinistö painotti, että jokaisen valtion etu on ylläpitää vahvaa Eurooppaa.
Naapurimaa Ruotsi on onnistunut Suomea paremmin kotouttamaan maahanmuuttajia. Ruotsissa maahanmuutto on ollut vielä paljon vilkkaampaa ja kestänyt pidempään kuin Suomessa.
Huomionarvoista on erityisesti se, että Ruotsissa maahanmuuttajat ovat työllistyneet selvästi Suomea paremmin.
Presidentti Niinistön mielestä Suomessa olisi tarvetta näkökulman muutokseen.
– Kotouttamisessa ei pitäisi lähteä vain siitä, mitä oikeuksia maahanmuuttajalla on, vaan myös siitä, mitä velvollisuuksia hänelle on. Tämä tilanne pitäisi tehdä selväksi jokaiselle tulijalle, Niinistö sanoi.
Suomalaisen etujärjestelmän on viitattu aiheuttavan maahantulijoiden passivoitumista. Niinistö otti esimerkiksi erään maahanmuuttajan, joka kertoi itse, että maahan tullessaan hänelle oli ollut innostusta pyrkiä töihin, mutta parin avustusten varassa vietetyn vuoden jälkeen into loppui.
– Nyt kun Suomessa ryhdytään valtavaan urakkaan sosiaalietuuksien puolella, on tämä tilanne otettava vakavasti niin, että säilyy yllykkeitä työn tekemiseen. Tämä koskee niin maahanmuutajia kuin kaikkia muitakin täällä olevia, Niinistö painotti.
