Alkoholia, tupakkaa ja nuuskaa. Ilkivaltaa, haistattelua ohikulkijoille ja rikottuja huonekaluja koulun käytävillä. Häröilyä, kiusaamista ja nuoren pahoinpitely bussipysäkillä.
Vesilahti ei ole mikään lintukoto, jossa kaikki nuoret voivat hyvin ja käyttäytyvät mallikelpoisesti. Niin kuin monessa muussakin kunnassa, myös Vesilahdessa on huolestuttu nuorten toilailuista ja päihteiden käytöstä.
‒ Iso osa nuorista voi hyvin. Mutta on olemassa muutama pieni, kovaääninen porukka, joka käyttäytyy uhmakkaasti, tekee ilkivaltaa ja rehentelee päihteiden käytöllään, kuvailee Merja Viljanen, seurakunnan nuorisotyöntekijä ja yhtenäiskoulun vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja.
Usein puhutaan vihaisista nuorista miehistä ja ahdistuneista tytöistä. Vesilahdessa ei olla nyt niinkään huolissaan nuorten ahdistuksesta, vaan nuorten päihteiden käytöstä ja tuhoamisvimmasta.
Vanhempaintoimikunta järjestää Vesilahden kirjastolla 25. maaliskuuta Puhutaan päihteistä -illan, jossa keskustellaan nuorten päihteiden käytöstä. Lisäksi illan tavoitteena on innostaa aikuisia mukaan vapaaehtoistyöhön nuorten parissa.
‒ Vaikka haasteita on, niin nyt ei jäädä voivottelemaan. Sen sijaan tartutaan toimeen ‒ tavalliset isät ja äidit lähtevät mukaan. Minulle on jo tullut kyselyjä, miten voisi osallistua vapaaehtoiseen nuorisotyöhön, Merja Viljanen puhkuu intoa.
Vanhempaintoimikunta puuhaa myös penkkikerhoa, jossa nuoret tekisivät uusia huonekaluja rikottujen tilalle. Eräs vanhempi arvioi, että yläkoulun puolella on kuluneen vuoden aikana rikottu enemmän irtaimistoa kuin koko koulun historian aikana yhteensä.
Nuorten levottomuus näkyy paitsi koulussa ja kylällä, myös seurakunnan toiminnassa. Tänä vuonna rippikoululeireillä on enemmän ohjaajia kuin aiemmin, ja myös ensi vuodeksi aiotaan budjetoida lisäresursseja.
‒ Meillä on huoli ilkivallasta, leirin turvallisuudesta ja rippikouluohjelman toteutumisesta. Tämä on jouduttu uudella tavalla huomioimaan rippileirien valmisteluissa ja toteutuksessa. Hiihtoloman talviriparista jäi hyvä mieli ‒ varautuminen oli onnistunutta, Viljanen toteaa.
Seurakunta on alkanut vuokrata kunnalta perjantai-iltaisin nuorisotila Nurkkaa, ja siellä on ollut 25‒50 kävijää illassa. Lisäksi kunta on tänä talvena kokeillut nuorisotilan pitämistä auki lauantaisin. Hyvinvointikoordinaattori Olli Alamäen mukaan lauantaiden suosio on ollut kohtuullisen hyvä.
‒ Aiemmin viikonloput eivät ole olleet suosittuja. Aukioloaikoja on aina tarkasteltu, kokeiltu ja muokattu kysynnän mukaan. Kunnan nuorisotyön pääpainopiste on tällä hetkellä koulunuorisotyössä eli nuorisotila on auki lähinnä arkisin, hän kertoo.
Olli Alamäki on tulossa Puhutaan päihteistä -iltaan kirjastolle. Hänen mukaansa hyviä asioita on varmasti jo tehty, mutta tietenkin työtä on myös tehtävänä.
‒ Suuressa kuvassa vesilahtelaiset nuoret voivat mielestäni varsin hyvin. Haastealueita ja huolestuttavia viestejä tosin on kyllä ilmassa, ja niiden juuret täytyy ehdottomasti selvittää ja haasteisiin tarttua, hän näkee.
Alamäen mielestä tarvitaan ”yhteistyötä muun muassa kunnan ja vanhempien sekä paikallisten järjestö- ja yritystoimijoiden kesken. Kunta on tässä toiminnassa sekä aktiivinen toimija omissa toiminnoissaan että toiminnan mahdollistaja.”
Myös Vesilahden yhtenäiskoulun rehtorit uskovat yhteistyön voimaan. Siihen halutaan kaikki tahot mukaan, jotta nuorten päihteiden käyttö ja syrjäytyminen saadaan taitettua.
‒ Koulu tekee yhteistyötä useiden tahojen kanssa, muun muassa nuorisotoimen, vanhempaintoimikunnan, sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja poliisin kanssa. On järjestetty vanhempainkahviloita aiheen tiimoilta. Olemme myös mukana poliisin ankkuritoiminnassa, kertoo rehtori Nina Kaarlenkaski.
Vesilahdessa tehdyn terveyskyselyn mukaan etenkin pojat suhtautuvat päihteiden käyttöön aiempaa myönteisemmin. Eniten huolestuttaa kannabismyönteisyyden lisääntyminen. Asennemuutokset näkyvät myös koulussa.
‒ Luokilla 7‒9 on valitettavasti törmätty päihteiden käyttöön koulupäivän aikana. Etenkin nuuskan käyttö on lisääntynyt. On huoli siitä, että löytyy sellaisia aikuisia, jotka välittävät päihteitä nuorille, Kaarlenkaski toteaa.
Nina Kaarlenkaski ja apulaisrehtori Jani Tanttu toivovat, että huoltajat olisivat tietoisia, keiden kanssa nuoret viettävät vapaa-aikaa ja mitä tehden.
‒ Uudessa sivistystoimen visiossa olemme halunneet haastaa vanhemmat selättämään kiireisen arjen viettämällä aikaa lapsen ja nuoren kanssa sekä asettamaan selvät rajat Islannin mallin mukaisesti, Kaarlenkaski muistuttaa.
Kirjaston päihdeiltaan tulee puhujaksi Pekka Matilainen. Hän on entinen huumeiden käyttäjä ja vankilakundi, jonka esikoispoika teki pari vuotta sitten itsemurhan kannabispsykoosin jälkeen. Keskustelua ohjaa vesilahtelainen päihdetyön ammattilainen Christa Ahonen.
‒ Tampereella huumeiden käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti, ja se vaikuttaa myös lähikuntien tilanteeseen. En usko, että Vesilahti poikkeaa muista kunnista. Juupajoella vanhemmat järjestävät vastaavanlaisen illan, ja myös Orivedellä ja Kangasalla ollaan huolissaan, Ahonen vertaa.
Christa Ahonen kehuu jalkautuvaa nuorisotyötä, Yönusvaa, jota on tehty Valkeakoskella jo vuodesta 1996. Valkeakosken kaupunki ja vapaaehtoiset järjestävät Yönusva-toimintaa yhdessä. Ahonen myös toivoo, että nuorisotiloilla olisi laajat aukioloajat.
‒ Nuoret kaipaavat mielekästä tekemistä ja aikuisia, jotka ovat heistä kiinnostuneita. Vapaa-aikana on hyvä olla harrastusmahdollisuuksia ja paikka, jossa tavata muita nuoria turvallisessa ympäristössä. Lisäksi nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja.
‒ Nyt olisi hyvä hetki koota voimat yhteen ja tehdä yhdessä jotain, jotta ongelmat eivät pääse kasvamaan. Kunnalta toivon siihen koordinaatiota, tämäntyyppinen asia ei voi jäädä vanhempainyhdistyksen vastuulle. Väkeä varmasti löytyy, kun kunta kutsuu koolle ja koordinoi, Ahonen uskoo.
Viimeisimmät kommentit