Äärimmäisen uhanalainen punasotka käynnisti Ahtialanjärven lintukevään – Satapäinen kiurujen suurparvi Vesilahden Sakoisilla

Äärimmäisen uhanalainen punasotka palasi Ahtialanjärvelle 11. maaliskuuta tehden samalla lajin Pirkanmaan saapumisennätyksen. Järven Lokkisaaresta on muodostunut suojapaikkoineen ja laatikkopesineen todellinen turvapaikka muualta Pirkanmaalta lähes katoamassa olevalle lajille. Kuva: Kari Isokivijärvi

Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu punasotka palasi Ahtialanjärvelle 11. maaliskuuta tehden samalla lajin Pirkanmaan saapumisennätyksen. Ahtialanjärven Lokkisaaresta on muodostunut tämän jo pian häviämässä olevan sukeltajasorsan turvapaikka.

Viime kesänä Lokkisaaressa Tatu Itkonen ja Rainer Mäkelä varmistivat 10 punasotkan pesintää sekä 10 erittäin uhanalaisen tukkasotkan pesintää lokkisaarelaisten vuosikausien aikana urakoimilla keinotekoisilla pesimäkarikoilla. Kalatiirojakin pesi viime kesänä tekokareilla 184 paria, mikä on täysin ainutlaatuista Pirkanmaalla.

Lauantaina 21. maaliskuuta Ahtialanjärven sulapaikoilta laskimme jo kaksi saapunutta punasotkakoirasta, seitsemän tukkasotkaa, yhdeksän kanadanhanhea, merihanhen, haapanaparin, seitsemän isokoskeloa, kuusi telkkää ja paikallisen pesivän laulujoutsenparin.

Kosteikkoluonnon avainlaji naurulokkikin kävi Ahtialanjärvellä tutustumassa jäätilanteeseen.”Ridibunduksen” pääjoukot saapuvat huhtikuussa Ahtialanjärvelle, jolloin äänekäs kirkuna täyttää tienoot. Ahtialanjärvellä pesii Pirkanmaan suurin naurulokkiyhdyskunta, jossa laskettiin vuonna 2014 peräti 3 114 paria.

Tatu Itkonen sai mukavan ja odotetun päätöksen Birdlifen Rariteettikomitean hyväksyessä viime kokouksessaan Ahtialanjärvellä 24.– 25.8.2017 havaitun ja kuvatun nuoren mustapyrstökuirin harvinaiseksi islandica-alalajin edustajaksi. Tapaaminen lajista oli vasta neljäs kerta Suomessa.

Ahtialanjärvellä kuvatun nuoren mustapyrstökuirin alalajin määritys aiheutti pitkän mietinnän Birdlifen Rariteettikomiteassa, kunnes havainto hyväksyttiin uhanalaisen mustapyrstökuirin harvinaiseksi islandica-alalajiksi. Havainto islandicasta oli vasta neljäs maassamme. Kuva: Tatu Itkonen

Viime viikonvaihteessa riitti Lempäälän ja Vesilahden alueilla nähtävää. Vesilahden Sakoinen näytti parhaita puoliaan, kun laajoilla peltoaukeilla kierteli satapäinen kiurujen suurparvi, pelloilta löytyi 70 töyhtöhyyppää ja Sievarin tilan lähes takapihan pelloilla laidunsi 56 laulujoutsenta ja 29 kanadanhanhea.

Töyhtöhyyppiä löysimme lisäksi Valkkisessa seitsemän ja Mantereella 12 yksilöä sekä 20 kottaraista ja kolme räkättirastasta. Hiirihaukka päivysti myyriä Laukossa ja vanha merikotka saapui Vesilahden puolelta etsimään Nokian Joenpohjan aukeilta, löytyisikö joku rusakko tai varislintujen paljastama haaska.

Saarikunnan pelloilla kurkipari asteli arvokkaasti sänkipelloilla viljan puintijätteitä etsien. Nämä yksilöt olivat varhaisimpia tulijoita, sillä kurkien päämuutto on vasta huhtikuun puolivälin tienoilla, vaikka lintujen muuttoaikataulut ovat kovin muuttuneet olemattoman talven vuoksi.

Kookkaat ja karaistuneet kanadanhanhet saapuvat varhain, kuten joutsenetkin. Lintukierroksella 21. maaliskuuta Ahtialanjärvellä lepäili 9 kanadanhanhea ja Vesilahden Sakoisilla laidunsi 29 ”kanukkia” yhdessä 56 laulujoutsenen kanssa. Kuva: Kari Isokivijärvi

Hanhimuutto on parhaillaan käynnissä ja metsä- ja tundrahanhia on saapunut Suomeen enemmän kuin koskaan ajankohtaan nähden. Myös Lempäälässä ja Vesilahdessa muuttavia metsähanhia ja lajilleen määrittämättömiä harmaahanhia on havainnoitu useita satoja ja joitakin Koillis-Venäjälle matkalla olevia tundrahanhia. Tosin ihmetyttää hanhien muuton aikaisuus ja kiire, sillä pesimäalueilla pohjoisessa on vielä täysi talvi.

 

Koronavirusepidemiasta huolimatta kevät tulee nyt vauhdilla, Birdlife tiedottaa. Nyt kannattaa nauttia luonnossa liikkumisesta ja muuttolintujen paluusta. Jokaisen on kuitenkin syytä noudattaa viranomaisten suosituksia ja määräyksiä. Muihin lintuharrastajiin on syytä pitää riittävä etäisyys.

 

Lue lisää:

Koskikarahavaintoja vähän lauhana talvena