Poikkeusoloja ja koronaa on koettu ja hoettu kuukausia. Suomi on mielestäni selviytynyt kuristavasta haasteesta hyvin. Näin myös kuntasektori mukaan lukien Lempäälän ja Vesilahden kunnat. Epävarmassa tilanteessa on toimittu johdonmukaisesti ja pahoilta ylilyönneiltä on vältytty valtakunnallisesti, alueellisesti ja kunnittain.
Kunnan entisenä viranhaltijana ja poikkeusolojen johtoryhmän puheenjohtajana olin vuosittain valmius- ja poikkeusolojen koulutuksissa. Montaa uhkakuvaa luotiin ja käsiteltiin, mutta koronan tapaista maailmanlaajuista pandemiaa ei osattu ennakoida. Korona tuli, mutta Suomen perusvalmistautuminen kriiseihin takasi pahimmasta kurimuksesta pääsyn. Se ei ollut minulle yllätys. Käymäni valmiusharjoitukset ja koulutukset, etenkin 1990-luvun puolivälin alueellinen maanpuolustuskurssi Ellivuorella, loivat turvallisuuden tunteen. Suomi on hyvissä käsissä ja se varautuu monipuolisesti erilaisiin uhkiin ja poikkeusoloihin. Tosin turvallisuuden tunnetta koronan alkuvaiheessa horjutti Huoltovarmuuskeskuksen ”suojamaskisekoilut” ja valtiovallan osittain ristiriitainen koronatiedottaminen. Horjutti luottamustani, mutta eihän se sitä vienyt. Suomi on varautunut ja pärjää poikkeusoloissa.
Koronan aikana olen tyytyväisyydellä huomioinut, että kuntien järjestämiä ja tuottamia peruspalveluita arvostetaan ja itsestään selvyytenä pidettyjen opetuksen, varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon, sosiaalitoimen, kuntainfran, kuntahallinnon… olemassaolo asiantuntevine henkilöstöineen tunnistetaan ja positiivista palautetta jaetaan. Esimerkkeinä totean opetuksen ja terveydenhuollon sektoreiden venymiset. Korona sai huomioimaan, että lakisääteiset peruspalvelut ovat hyvinvointimme perusta. Kunnat ja kuntayhtymät palvelivat kriittisissäkin oloissa asiantuntevasti, joustavasti mukautuen ja valtiovallan määräyksiä nurkumatta toteuttaen. Hienoa, että nämä kaikkia kansalaisia koskettavat peruspalvelut nousivat niille kuuluvaan arvoonsa.
Kuntien kehittämisessä on etenkin viime vuosina haettu elinkeinoelämän piristämiseksi ”piilotettuja jalokiviä” haikailemalla kuntien elinvoimaisuuden perään tavalla, joka on jättänyt hyvin toimivat lakisääteiset kuntatehtävät taustalle ja joidenkin kuntien kehittämisessä jopa taka-alalle. Kerron esimerkin peruspalvelujen vaikuttavuudesta kunnan positiiviseen imagoon. Vesilahden yläaste sai 1990- luvulla arvostettua ja ansaittua valtakunnallista näkyvyyttä erinomaisena oppilaitoksena, jota kuorrutti kansainvälisyys. Tämän myös huomioi presidentti Martti Ahtisaari puolisoineen. Presidenttipariskunnan käynti yläasteella toi mukanaan laajaa Vesilahden positiivista julkisuutta ja nimenomaan kunnan laadukkaasta lakisääteisestä peruspalvelusta, ilman mainosmarkkoja.
Perussuomalaisten kansanedustaja Veikko Vallin kirjoitti 13.5.2020 Tamperelainen-lehden kolumnissaan, että selviämme koronakriisistä yhdessä, kun otamme positiivisen asenteen elämään ja pidämme huolta toisistamme ja palaamme perusasioihin. Enpä aina allekirjoita Vallinin mielipiteitä, mutta tässä olen hänen kanssaan samaa mieltä – ”palaamme perusasioihin”. Juurikin näin, niin kunnissa kuin valtakunnassa.
Vesilahden pitkäaikainen kunnallisvaikuttaja Heikki Eronen totesi minulle äskettäin. ”Suuruudenhullu ei saa olla, pitää ajatella jalat massa”. Mielestäni erinomainen Heikin neuvo. Siis, keskittykäämme ensin perusasioihin. Kun henkiset ja taloudelliset eväät ovat koronan jäljiltä reilassa, sitten lienee realistinen mahdollisuus kurkotella uusiin ulottuvuuksiin. Ennakoin pahaenteisesti, että valtiovallan taholla tavoitellaan taivaita ylisuurten lisäbudjettien kera. Elvytys on välttämätöntä, mutta nyt näyttävät joulu ja joululahjat tulevan liian aikaisin.
Erkki Paloniemi
