Pirkanmaan Vesilahden nimi mainittiin säilyneissä asiakirjoissa v. 1346 muodossa Waesilax, silloin kylän ja jo seurakunnan nimenä. Johon myös Lempäälä silloin kuului.
Mitä tarkoittaa tuo osa Waesi- eli sitten Vesa- paikan nimessä?
Useammat arvostetut kielentutkijat ovat selittää sanan Vesi- sisältöä Vesilahden nimessä. Mutta eivät ole saaneet aikaiseksi yksimielisesti hyväksyttyä selitystä sanan merkitykselle.
Suomalaiseen paikannimikirjaan 2007 kirjoittanut Sami Suviranta esitti: ’Niemeä, jossa Vesilahden kirkko sijaitsee, kutsutaan Vesaniemeksi, joten Vesilahden nimen taustalla saattaa olla myös sana vesa. Todennäköisemmin nimen alkuosa on kuitenkin saatu sanasta vesi. Lahdennimi Vesilahti saattaa perustua tulvimiseen tai esim. lahden laajaan muotoon’.
Ei osannut Suviranta ratkaista, kumpaa selitystään pitää todella perusteltuna. Paikannimelle kun voi olla vain yksi todella perusteltu selitys. Muissa teksteissä näkyy olevan selitystä sanasta vesi, paikan ’järven tapaista lahtea’ tarkoittaen.
Kovasti ovat kielentutkijat yrittäneet selittää sanaa Waesi- / Vesi- suomen kielen sanaksi. Mutta onko se suomenkielen sana? Onko edes nimen Vesaniemi sana Vesa- suomen kielen sanastoa, ’nuorta puunvesaa’ tarkoittaen? Vesakko kun on vain lyhytaikainen vaihe luonnon metsässä.
Nimen Vesilahti alkuosan esittäminen suomen sanaksi vesi tai toimi. Suomen sana lahti jo sinänsä tarkoittaa aina vain meren, järven, lammen ja joenkin vettä olevaa osaa. Ei ole mitään muita lahtia kuin vettä sisältäviä.
Nimen Vesilahti alku Vesi– tarkoittaa jotain muuta kuin vettä. Ei lahden nimen alkuun tarvittu sanaa vesi osoittamaan, että se on vettä.
Asikkalan, Hollolan ja Lahden alueella olevan Vesijärven nimessä sana Vesi– tarkoittaa jotain muuta kuin suomen vettä, sillä myös sana järvi jo tarkoittaa sekin aina veden täyttämää luonnon muodostelmaa.
Selitän nyt, mitä Vesi– tarkoittaa nimissä Vesilahti, Vesijärvi-nimissä Hollolassa, Kangasalla ja esim. nimessä Vesijärvi Isojoella, äitini synnyinkylässä.
Kun olen kirjoittanut jo valtavan määrän lehtiin selityksiä Kokemäenjoen vesistön vanhoista paikannimistä, on tarkka, työläs tutkimukseni osoittanut monia nimiä hyvin vanhan ruotsinkielen sanastoiksi.
Hyvin tunnettujen nimien Narvan kylä ja Naarvajärvi sisältönä on ruotsin sana snarv, tarkoittaen ’karu maa’ tuon järven rantojen niin karuista, kallioisista maastoista.
Eteläosassa kylän nimessä Riehu on ruotsin sana räf, ’hiekkapenkka’.
Ja sitten tuo Waesi- / Vesi-?
Kirkkolahden maastossa leimaa-antavaa ovat alavat, laajat luhtaheinikkorannat. Niitä on nykyisestä kirkosta itään. Niitä on vanhan Pappilan rantamaastoissa. Luhtaheinikoita on Kirkkolahden etelärannoilla.
Lahden itärannan maakannaksella on hyviä selvästi näkyviä luhtaheinäalankoja. On saari Luhdankanta kannaksi itäpuolella, sisältäen sanan luhta. Kaakilanniemen tyvellä on luhtaheinikoita. On luonnon kosteikkoja liettyneillä lähteikkömailla.
Skandinaavikielessä sana gaga maastopaikkanimissä tarkoittaa ’suuria, heiluvia heiniä’. Kaakilanniemi on ’luhtaheinien niemi’.
Sana gaga on Torniossa Kaakamon kylän ja Kaakamajoen nimissä, kalkkiperäisten maiden rehevien luhtaheinikoiden perusteella. Oulaisten, Ala- ja Ylivieskan ja Oulaisten Kaakamo-nimien perusteena ovat nuo samat gaga-luhtaheinät.
Onko ruotsin kielessä jokin sana ves(a) tarkoittaen juuri tuollaisia alavia luhtaheinikoita märillä, liettyneillä mailla?
Tarkemmat ruotsinkielen sanakirjat esittävät, on ruotsin sana vesa, ves (ja väsa) tarkoittaa sanan visa tavoin ’liettynyttä maata’, ’märkää kosteikkomaata, luhtaheinämaata’. Samaa kuin saksan Wiese ’(luhta)niitty’.
Porvoon edustalla on 13 km pitkä saari Vessölandet. Ruotsinkielinen Huldén yritti v. 2001 selittää nimeä suomen sanalla vesa tarkoittaen ’puunvesaa’.
Toni Suutari tunnusti Suomalaisessa paikannimikirjassa 2007 nimestä: ’nimen alkuosaa ei ole kyetty selvittämään’.
Vessölandet’in nimen Vess- on tuo ruotsin sana vesa ’luhtaheinikko’, sillä suuri osa saaren alavista rannoista on juuri tuollaisia luhta-alankoja. Joita maannousun mukana on voitu raivata hyviksi viljapelloiksi.
Merikarvialla Väsynevan nimen Väsy- on tuo ruotsin sana ves, väsa; ’luhta-alanko’.
Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueilla on aika suuri Vesijärvi. Jo v. 1561 mainittu Wesiierffui.
Paikannimikirjaan 2007 H. Uusitalo yritti selitti nimeä: ’Vesijärvi-nimen syntyyn on todennäköisesti vaikuttanut järven veden tulviminen rannoille, kun järvestä ei ole ollut kunnon laskujokea’. Mutta kirjoitti sitten myös: ’Koska Vesijärvi oli puhdasvetinen järvi, siitä on todennäköisesti myös haettu juoma- ja talousvesi, mikä voisi olla toinen syy nimeämiseen.
Ei osannutkaan selittää, kumpi selityksensä on perustellumpi.
Kun tutkii Vesijärven maastot, tulee esiin, että ennen Vesijärveä laskemista 3,5 metrillä Hollolan vanhan kirkon lähellä olivat hyvin laajat luhtaheinärannat. Nimessä Vesijärvi on tuo ruotsin sana vesa ’liettymämaa’, ’luhtaheinikkoranta’.
Mouhijärven luhtaheinikkorannoilla on kylä Vesunti ja Huittisissa talo Vesunti; luhtaheinäalankoja. Pääte -nti ruotsin adjektiivipäätteestä -und.
Heinolassa Vesuminjärven alavien luhtien laskujoki laskee Luhtalahteen.
Vaikka nimessä Vesilahti toisena osana on suomenkielen sana –lahti, niin nimen ensimmäinen osa on ruotsin sana ves ’liettymämaa’, ’luhtaheinämaa’. Suomessa on monia paikannimiä, joiden toinen osa suomen sanana tarkoittaa aivan samaa kuin ensimmäinen osa ruotsin sanana.
Onko jotain salattavaa, kiellettävää tai hävettävää siinä, että Vesilahden nimessä onkin ruotsia? Jo rautakaudelta, noin 1500 vuoden takaa? Ei ole. Nimi kertoo vain, että seudun niin viisaat saamelaiset ja suomenkieliset asukkaat jo noin varhain kutsuivat paikalle skandinaavikauppiaita. Pääsivät jo noin varhain hyötymään kovasti läntisestä kauppa- ja kulttuuripiiristä.
Nimi Vesilahti – ruotsinkielinen ’luhtaheinälahti’ jo noin 1500 vuoden takaa.
Ilmari Kosonen
metsänhoitaja, matkailuopas Enonkoskelta
