Itsenäisyys on oikeusvaltion puolustamista

Lempäälän itsenäisyyspäivän juhlassa puhunut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma (kesk.) muistutti, että Lempäälän kirkkoherra – ja asemansa vuoksi samalla silloinen kunnanjohtaja Erik Edner – oli valtiopäivämies sekä uutta aikaa ennakoinut valistusajattelija.

– Lempäälän kunnan jakamissa Erik Edner -mitaleissa lukee ”Kulttuuri, Talous, Politiikka”. Nämä kolme sanaa liittyvät mielenkiintoisella tavalla ajankohtaiseen keskusteluun oikeusvaltiosta, sanoi Kuisma.

Kuisman mukaan ajatus oikeusvaltiosta on syntynyt itsevaltaisten monarkioiden kritiikiksi. Jo Olaus Petri esitti tuomarinohjeissaan oikeusvaltiota ennakoivia näkemyksiä. Ensimmäisenä varsinaisen oikeusvaltio-opin esitti ranskalainen valistusfilosofi Montesquieu. Hänen mukaansa oikeusvaltiossa vallankäytön kolme eri muotoa ovat toisistaan riippumattomia. Lainsäädäntövaltaa käyttää vapailla vaaleilla valittu eduskunta. Toimeenpanovaltaa käyttävät presidentti, maan hallitus sekä virkavastuulla toimivat viranomaiset. Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, joiden ratkaisuihin muut vallan muodot eivät puutu.

Lisäksi oikeusvaltioon kuuluu niin sanottuna neljäntenä valtiomahtina vapaa tiedonvälitys ja media. Yksilönvapaudet on suojattu perustuslailla. Ja kaikessa henkilöitä koskevassa noudatetaan laillisuusperiaatetta: lakeja sovelletaan samoin riippumatta siitä, kuka kulloinkin on kyseessä. Etuoikeuksia, erioikeuksia ja oikopolkuja ei käytetä eikä niitä tavoitella.

– On olemassa myös oikeusvaltionperiaatteen laajennus, jota kutsutaan ”yhteiskunnan kolmijäsennykseksi”. Tässä ajattelussa ajatellaan historiallisen kokemuksen todistavan, että kulttuuri on vapauden aluetta, politiikka tasa-arvon toteuttamista ja talous keskinäisen riippuvuuden sekä solidaarisuuden ymmärtämiseen perustuvaa. Ranskan vallankumoukset iskusanat vapaus, tasa-arvo, veljeys tarkoittavat tätä, sanoi Kuisma.

Yhteiskunta voi hyvin, kun kukin näistä elämänalueista toimii itsenäisesti ja toisiinsa puuttumatta. Kuisma esitti esimerkin: politiikka ei sanele kulttuurin sisältöjä eivätkä talouden suorat etupyyteet korruptoi politiikkaa. Ja näin kolmijako pätee joka rajapinnalla.

– Yksittäisinä ihmisinä meistä jokainen toimii kaikissa kolmessa elämänalueessa. Tätä alleviivaavat Erik Edner -mitalin mainitut kolme sanaa: kulttuuri, talous, politiikka.

Kuisma totesi, että kolmijäsennys toimii myös talouden sisällä: valtio päättää vuotuisen budjetin kautta valtion finansseista, toisaalta keskuspankki määrää rahan määrästä ja korosta, kolmanneksi työmarkkinajärjestöt määräävät palkoista ja niiden sivukuluista. Kukin taho toimii itsenäisesti, mutta saman tilannekuvan pohjalta. Näin valtapisteet toimivat toistensa vastapainoina.

– On jo melkein arvoituksellista, miksi kolmijakorakenteet ovat näin yleispäteviä. Tämä kysymys jääköön pohdittavaksi, Kuisma esitti.

– Euroopan unionin arvomaailma – se mikä Euroopassa on parasta – perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen ja siitä on pidettävä kiinni. Samalla tavoin Suomi puolustautui kahdeksankymmentä vuotta sitten hyökkääjää vastaan. Puolustimme yhteiskuntajärjestystä, joka oli nimenomaiselta muodoltaan oikeusvaltio.