Lammasniemen kaavoitusasia on taas tapetilla Vesilahdessa.

Kuten monet lukijat tietävät, asiassa tehtiin kuntalasialoite viime kesänä ja se luovutettiin kunnan päättäjille elokuussa. Aloitteeseen osallistui 591 kunnan jäsentä. Lisäksi kaavaluonnokseen tuli 12 muuta muistutusta, joista osassa useampi allekirjoittaja ja pieni osa erilaisia kunnan lautakuntia (Rakla, elinvoima ja tekninen).

Lisäksi muistutuksen tekivät Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, Suomen Luonnonsuojeluliittoja Vesilahden Vihreät. Ainoat asiaa puolustaneet olivat nuo lautakunnat, joissa toimii samoja henkilöitä kuin kaavatoimikunnassa ja kunnanvaltuustossa – siis ns. ”pukkeja kaalimaan vartijoina”. Elinvoimatoimikunnassa mm. valtuuston puheenjohtaja Mervi Lumia, joka lautakunnan kokouksessa painotti vain maan muuttamista rahaksi. Vastuutonta!

Kunnanvaltuusto käsitteli kuntalaisaloitteen kokouksessaan 16.11.2020. Pöytäkirjan mukainen päätös oli ”Kunnanvaltuusto ohjeistaa viranhaltijoita ottamaan kuntalaisaloitteen sisällön huomioon Lammasniemen kaavoituksessa.”

Vesilahden kaavatoimikunta puolestaan käsitteli asiaa kokouksessaan 1.12.2020. Tuon kokouksen pöytäkirjassa on päätöksenä seuraava teksti: ”Kaavatoimikunta päättää jatkaa Lammasniemen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen käsittelyä aikaisemman ehdotuksen mukaisena ja jatkaa ehdotuksen nähtävilläolon aikaa 30 päivän ajan.”

Siis kaavatoimikunta ei mitenkään ota pöytäkirjojen mukaan huomioon kuntalaisaloitetta kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti tai muita saapuneita muistutuksia, joita kaavatoimikunta ”käsitteli” kokouksessaan 29.10..

Merkilliseksi asian tekee, että sekä tuossa 16.11. valtuuston kokouksessa että 1.12. kaavatoimikunnan kokouksessa olivat läsnä seuraavat kunnanvaltuutetut: Mervi Lumia, valtuustonpuheenjohtaja, Harri Penttilä, Kristiina Pispala, Laura Kekäläinen, Pertti Uusi-Erkkilä, Valto Sorva ja Virpi Alakoski. Viranhaltijoista molemmissa kokouksissa paikalla olivat Tuomas Hirvonen – kunnanjohtaja, Leena Lahtinen – aluearkkitehti, Timo Haapaniemi – kehitysjohtaja ja Harri Vierikka – kunnaninsinööri.
Siis kunnanvaltuusto ohjeisti ottamaan huomioon kuntalaisaloitteen, mutta sitten kaavatoimikunnassa samat valtuuston päätöksentekoon osallistuneet eivät mitenkään sitä tehneet.

Mitään kuntalaisten palautetta ei siis – jälleen kerran – otettu huomioon, vaan edelleen Lammasniemen kaavaa ajetaan eteenpäin. Nuo yli 600 palautteen antajaa ja kuntalaisaloitteeseen osallistujaa edustavat (vähän laskentatavasta riippuen) n. 25% kirkonkylän yli 15 vuotiaista asukkaista. Mielestäni tämä on sellainen määrä, että kaavatoimikunta ei mitenkään voi jättää sitä huomiotta. Venesäilytyshalli sentään on saatu käsittääkseni ehdotuksesta pois. Hyvä niin! Kunnan nettisivuilla on kuitenkin edelleen kartta, jossa sekin on mukana.

Kirjoitan tätä Suomen Itsenäisyyspäivän iltana. Suomen pitäisi olla demokraattisen päätöksenteon mallimaa. Ja me olemme ylpeitä siitä! Mutta miten demokratia toimii maassamme ja kunnissamme ja etenkin: miten demokratia toimii omassa kotikunnassamme? Valtuustoon valitsemamme edustajat pyyhkivät muistutuksillamme ja kuntalaisaloitteella sitä, minne aurinko ei paista! Kaavatoimikunta ei pöytäkirjojensa mukaan mitenkään uskalla ottaa kantaa palautteisiimme.

Kaavatoimikunta on pitänyt ELY-Keskuksen kanssa työpalaverin joskus syksyn kuluessa. Pöytäkirja on julistettu salaiseksi. Mitähän tämän asian puitteissa vehkeillään selkämme takana, kun ELY-Keskuksen palaverin pöytäkirjaa ei uskalleta meille kuntalaisille näyttää?

Miten tämä kaikki voi olla mahdollista?! Luottamus meidän kuntamme päättäviin elimiin tässä Lammasniemen asiassa on mennyt jo aikoja sitten. Edelleen se vain vähenee!

Kysymys kunnan päättäjille: Miten meidän kuntalaisten pitää toimia, että demokraattinen asioiden hoitaminen toimisi? Nythän tämä on diktatuuri.

Kehotan kaikkia vesilahtelaisia tutustumaan kaavatoimikunnan kokousten pöytäkirjoihin kunnan nettisivuilla. Siellä on nähtävinä myös nuo muistutukset. Niistä näette, miten meitä viedään kuin pässiä narussa eikä todellakaan kuunnella. Eliitti luulee pystyvänsä tekemään mitä haluaa.

Uskon ja toivon, että Lammasniemi vielä saadaan pidettyä virkistysalueena näistä toivottomista päättäjistä huolimatta.

Nimimerkki Lammasniemen luonnon puolesta

 

Vesilahden kunnan vastine

Vesilahden kunta ei yleensä kommentoi julkisuudessa nimimerkin takaa tehtyihin kirjoituksiin. Tämä lukijan teksti sisälsi kuitenkin virheellistä tietoa, jotka haluamme oikaista.

Lammasniemen kaavaprosessi on kestänyt nyt noin viisi vuotta, jonka aikana niin edellisen valtuustokauden luottamushenkilöt, kuin tämänkin valtuustokauden luottamushenkilöt ovat osallistuneet kaavaprosessiin.

Asemakaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta kesäkuussa 2015, jonka jälkeen ensimmäinen kaavaluonnos valmistui syksyllä 2018 ja myöhemmin 1. kaavaehdotus, joka oli nähtävillä tammi- helmikuussa 2020. Kaavan tavoitteita on tarkennuttu työn edetessä ja uusien rakentamiseen sopivien asuintonttien osalta kaavaehdotus on myös muuttunut suunnittelun edetessä. Kesällä 2020 toisen kerran nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta kunta järjesti yleisötilaisuuden Lammasniemessä ja kaavaehdotuksesta on saapunut runsaasti palautetta. Kunta on osallistanut asukkaita ja osallistaminen on myös onnistunut. Kunnassa hallintosäännön mukaisesti kaavatoimikunta valmistelee kaava-asioita kunnanhallitukselle ja hyväksymiskäsittelyssä edetään kunnanhallituksen kautta valtuustoon.

Nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa virkistysalueiden ja rakentamisen suhde on seuraava; Asemakaava-alueesta on osoitettu pääosa virkistysalueeksi (VL-, VU- ja VV-alueet), yhteensä 42%. Tämän lisäksi maa- ja metsätalousalueiksi on osoitettu yhteensä 23% kaavan pinta-alasta. 65% alueesta on siis jokamiesoikeuksin käytettävissä. Kaavassa liikennealueisiin on osoitettu 10% ja asuinrakentamiseen 24%. Virkistyskäyttö ja asuinrakentaminen eivät ole toisiaan pois sulkevia elementtejä alueen kehittämisessä ja siksi molempia toimintoja on sijoitettu alueelle.

Koko kaava-alueen rantaviivan pituus on yli kaksi kilometriä, josta uusien asuinkortteleiden rantaviivan pituus kaavaehdotuksessa on 303 metriä eli 14% koko rantaviivan pituudesta. Pääosa rantaviivasta jää rakentamisen ulkopuolelle ja muuhun käyttöön. Valmistuessaan asemakaava mahdollistaa alueen kehittämisen ja kunta voi lähteä toteuttamaan sen pohjalta alueelle kunnallistekniikkaa, rakentamista sekä virkistystä palvelevia rakenteita, kuten uusia ulkoilureittejä, lintutornia, nuotiopaikkaa, maton-pesupaikkaa, uimarantaa ja veneilypalveluja. Kunta on myös hankkinut kaavatyön aikana alueelta maa-aloja, joita nyt voidaan osoittaa virkistysalueiksi.

Lammasniemen kaavoituksessa lähtökohtana on ollut jo seutukunnan tavoitteissakin mainittu asutuksen saaminen lähelle kuntakeskuksia ja liikenneyhteyksiä. Tässä Lammasniemen sijainti on hyvä, sillä kaavoitettavaa kunnan maaomaisuutta on Kirkonkylällä vain vähän. Lisäksi kunnan taloustilanne edellyttää uusien asukkaiden ja sitä myöden verotulojen saamista kuntaan.

Lammasniemeä koskevassa aloitteessa oli 591 allekirjoitusta, joista kunnassa asuvien allekirjoituksia oli 219 kappaletta (www.kuntalaisaloite.fi). Kunnan asukasluku on tällä hetkellä 4365, joten kuntalaisia tässä aloitteessa oli 5%. Luottamushenkilöiden on kaavaprosessin eri vaiheissa otettava huomioon myös heidän kantansa, jotka eivät kuntalaisaloitteeseen osallistuneet.

Kuntavaaleissa demokraattisesti valitut valtuutetut toimivat eri lautakunnissa, toimikunnissa ja työryhmissä, sekä 7 on valittu kunnanhallitukseen. Tämän vuoksi sama henkilö toimii useissa luottamustehtävissä ja tämä on kunnissa aivan normaali tilanne. Lautakunnat ottavat kaavalausunnoissaan kantaa oman osaamis- ja toimialueensa asioihin, niihin, mitkä ovat heidän asiantuntijuuttaan.

Valtuuston kokoukset ovat julkisia ja kaikkien muiden toimielinten kokoukset käydään suljetuin ovin. Tämä tulee Kuntalaista. Lisäksi kokoukset ovat luottamuksellisia, eikä yksittäisten luottamushenkilöiden sanomisia saa kertoa julkisuuteen. Tämäkin tulee Kuntalaista.

Tämän vuoksi onkin merkillistä, että valtuuston puheenjohtajan oletettuja sanomisia kommentoidaan julkisuudessa. Lisäksi valtuuston puheenjohtaja ei toimi yhdessäkään lautakunnassa.

”Kunnanvaltuusto ohjeistaa viranhaltijoita ottamaan kuntalaisaloitteen sisällön huomioon Lammasniemen kaavoituksessa.”

Kunnalla on oikeus ja velvollisuus vastata maankäytön suunnittelustaan. Kuntalaisaloitteen sisällön huomioiminen kaavaprosessissa ei tarkoita kuntalaisaloitteen sisällön hyväksymistä sellaisenaan. Kaavaprosessissa kerätään nähtävillä oloaikana mielipiteitä, viranomaislausuntoja ja lopulta muistutuksia. Niiden tehtävänä on saada esille asiat, joita tulisi muuttaa. Kaikki em. asiat eivät johda toimenpiteisiin, mutta myös niihin asioihin vastineraportissa vastataan. Kaavaprosessin luonne on siis kerätä muistutuksia ja kritiikkiä, positiivista palautetta ei erikseen kerätä. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen tarkoituksena ei ole, että kaavasta päätetään kansanäänestyksellä. Pöytäkirjoihin ei myöskään kirjata kokouksissa käytyjä keskusteluja, vaan ainoastaan päätös.

Kun kaavaprosessin kaikki vaiheet on käyty läpi, niin päätösehdotus tulee kunnanvaltuuston kokoukseen päätettäväksi. Eli näin kaikki valtuutetut pääsevät osallistumaan yhteiseen päätökseen. Tämä on sitä kuntademokratiaa.

Kunta käy eri yhteistyökumppaneiden kanssa ns työneuvotteluja, joiden muistiot eivät ole julkisuudessa julkaistavia asiakirjoja. Erilaiset valmisteluun liittyvät neuvottelumuistiot eivät ole julkisuuslain § 5 mukaisia viranomaisen asiakirjoja ja jäävät siten julkisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle. Työmuistioissa käytetään monesti paljon ammattikieltä sekä lyhenteitä ja ulkopuolisten tahojen saattaa olla hieman vaikeaa tulkita muistiinpanoja objektiivisesti. Tämän vuoksi näitä muistioita ei tuoda julkisesti nähtäville.

Mitään merkillistä ei ole siinä, että valtuutetut toimivat useassa eri lautakunnassa tai toimikunnassa. Valtuustokauden aluksi valtuustoryhmät yhdessä vaalituloksen pohjalta jakavat paikat eri luottamustehtäviin.

Hyvä päätöksenteko tähtää riittävään asioiden selvittämiseen, sisällöllisesti oikeaan päätökseen sekä lainmukaiseen päätökseen. Hyvässä päätöksenteossa ratkaisut punnitaan huolella, valmistellaan yhteistyössä ja vältetään vääriä vaikuttimia päätöksenteossa. Sekä lainsäädäntö että kunnan omat hallintosäännöt ohjaavat päätöksentekoa.

Luottamushenkilöt hoitavat tehtäviään lain nojalla ja luottamushenkilöt toimivat myöskin tehtävässään virkavastuulla. Päätöksiä tehdessä ja tehtäviä hoitaessaan luottamushenkilön tulee toimia yleisen edun mukaisesti, eikä toiminnassa saa esimerkiksi edistää omaa etua tai yksittäisten henkilöiden tai ryhmien etuja tavoitteena suora tai välillinen henkilökohtainen hyöty.

Ensi keväänä on kuntavaalit. Silloin on jälleen mahdollisuus kuntalaisilla lähteä mukaan hoitamaan yhteisiä asioita.

Vesilahden kunta

 

Oikeata tietoa kuntalaisaloitteesta ja Lammasniemestä

Kunnan antamat tiedot ovat olleet jälleen kovasti harhaanjohtavia. Emme kaipaa selityksiä siihen. Oikaisu on silti tarpeen.

Ensiksi kuntalaisaloitteesta: Kuntalaisaloite on yksi ehjä kokonaisuus, johon allekirjoittaja ovat osallistuneet itselleen sopivalla tavalla; joko sähköisesti tai kirjallisesti. Kaikki ovat tasaveroisia ja esimerkiksi kesäasukkaan mielipide asiassa on aivan yhtä tärkeä – hehän vievät tietoa kunnan ulkopuolelle ja toimivat markkinointikanavana. Maanomistaja miettii maansa arvoa ja mahdollisen asuinpaikan viihtyisyyttä.

Osallistujia on kuntalaisaloitteessa todistettavasti 591. Tätä lukua tulee käyttää aina, kun kuntalaisaloitteesta puhutaan. Jos kuitenkin halutaan allekirjoittaneita jotenkin ryhmitellä, 253 osallistui sähköisesti ja heistä 219 on kunnassa asuvia ja 34 kesäasukasta yms.

Kirjallisesti osallistuneista, joita on 338, on 6 kesäasukkaita yms. Näin siis kunnan asukkaita on suurin osa, n. 551, mikä on 16 % kaikista 15 vuotta täyttäneistä vesilahtelaisista (3450) ja 12,5 % kaikista Vesilahden kunnan asukkaista (4365). Osoitteet kunta voi tarkistaa. Kunta ottaa edelleen huomioon vain sähköiset osallistujat, vaikka aloitteen tekotapa sähköisenä ja kirjallisena on sääntöjenmukaisesti valittu kaikille kuntalaisille sopivaksi. Päällekkäisyydet on tarkistettu. Vielä voitaisiin erotella kirkonkylän asukkaitten osallistumisprosentti, kirjalliset allekirjoituksethan kerättiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Kirkonkylän alueelta.

Kunnan antamista virheellisistä luvuista eri yhteyksissä olemme aikaisemmin huomauttaneet sekä kunnanviraston viranhaltijoille, että joillekin päättäjille ja ne on eri henkilöiden toimesta luvattu korjata. Edelleen silti annetaan väärää tietoa. Sitä ei voi enää kutsua erehdykseksi.
Aloite oli esillä suhteellisen lyhyen ajan, n. 5 viikkoa, se oli keskeisintä loma- aikaa, jolloin kuntalaisaloitteiden ja lehtien tutkiminen ei tule ensimmäisenä mieleen. Kaikilla ei ole kumpaankaan edes mahdollisuutta. Aloite mainittiin tuona aikana lehdessä kerran. Elettiin korona- aikaa, joka vaikutti nimien keräämiseen. Halusimme kuitenkin aloitteen nopeasti käsittelyyn, koska kaavan valmisteluun käytetään koko ajan varoja.

Vesilahden kunnan hallintosäännön mukaan kuntalaisaloitteen vastuuhenkilölle pitää kuukauden kuluessa ilmoittaa, missä viranomaisessa k.o. aloite käsitellään, keneltä siitä saa tietoja sekä arvioitu käsittelyaika. Näin ei tapahtunut. Vasta kunnanhallituksen esityksestä valtuustolle ja valtuuston päätöksestä tuli ilmoitukset. Se teki käsittelyn seuraamisen vaikeaksi. Aloite toimitettiin kuntaan 11.8. ja se käsiteltiin valtuustossa vasta 16.11. Missään vaiheessa ei ole otettu kantaa aloitteen varsinaiseen sisältöön. Onko tämä sitä vuorovaikutusta?

Kunnan vastauksessa oli kohta: ”Luottamushenkilöiden on kaavaprosessin eri vaiheissa otettava huomioon myös heidän kantansa, jotka eivät kuntalaisaloitteeseen osallistuneet.” Ensinnäkin, Lammasniemen säilyttämisellä virkistysalueena ei kukaan menetä mitään, toisin ajattelevakaan. Sen sijaan sen kaavoitus, liikenne ja rakentaminen ovat suuri riski. Historiallisen luonto – ja virkistysalueen myyminen on lopullinen menetys kaikille.

Toiseksi, kuten Elyn työneuvottelussa ja k.o. kunnan vastauksessakin todettiin, ”kaavahankkeissa osallistumisen ja vuorovaikutuksen lähtökohtaisena periaatteena on, että kaavoista jätetään vain muistutuksia ja niitä kritisoidaan, positiivista palautetta ei kerätä.”

Kolmanneksi, miten kunta voi lähteä arvailemaan aloitteeseen osallistumattomien kantaa? Kaikki eivät ole edes kuulleet aloitteesta ja useat eivät uskalla osallistua, kun pelkäävät (miksi?) kunnan taholta seurauksia. Eli, ei kunta voi tietää niiden kantaa, jotka eivät ole sitä ilmaisseet. Valtuustonkaan jäsenet eivät halunneet paljastaa henkilökohtaista kantaansa.

Lammasniemi- kaavasta; kunnan luvut virkistysalueen koosta ja rantaviivan pituudesta ovat jatkuvasti sekaisin ja monelle vaikeasti ymmärrettävissä. Lammasniemen virkistysalue ja Lammasniemen kaava-alue ovat kaksi eri asiaa.

Kaava- alueeseen kuuluu Anttilanniemi (Kurkiniitty), joka jatkuu rantaa pitkin Koivurantaan asti. Anttilanniemikin kuuluu kulttuurimaisemiin ja lähes kokonaan virkistysalueisiin, mutta ei Lammasniemeen, jonka asuntokaavoituksesta aloite on tehty. Rantaviiva (n.2 km) on ilmoitettu koko kaava- alueelta, kun Lammasniemessä sitä on vain n.0,5 km, käyttöön sopivaa vielä vähemmän. Lammasniemen pinta-alasta jäisi kaavan toteutuessa yleiseen virkistyskäyttöön vain pieni (vuokrattava) kärki, joka ei riitä luonnossa ja rannalla liikkumiseen.

Pinta- alaluvut eivät kerro, kuinka paljon niihin sisältyy itse Lammasniemeä tai retkeilyyn ja lenkkeilyyn sopivaa maastoa, eivät myöskään sitä, millainen maisema kulkijalle jää. Tie ja sen varrella oleva maisema-alue tulisi lähinnä vilkkaan asutuksen ja liikenteen käyttöön.

Kuntalaisille ”uutena” tarjottu alue, nytkin käytettävissä, ei yleiseen ulkoiluun sovi, jo siksi ettei sinne saa tietä (pitkospuut). (Eihän sinne voi rakentaakaan, edes paaluttamalla). Prosentti- ja pinta- alaluvut ovat harhauttavia ja niiden tarkoitus on antaa kuva, että kunta ”antaa meille virkistysaluetta”, vaikka kaavoitus vie lopunkin vapaan ranta-alueen sekä maiseman.

”Virkistyskäyttö ja asuinrakentaminen eivät ole toisiaan pois sulkevia elementtejä” sanoo kunta. Tässä tapauksessa ovat: niemi on kapea kaistale tien molemmin puolin, käyttökelpoisin alue on keto keskellä niemeä. Rakennettuna se katkaisee niemen, virkistysreitin ja pilaa lopullisesti mahdollisuuden Tuonenojan luontoreitin sekä historiaan ja veneilyyn pohjautuvan matkailukohteen tms. kehittämiselle tulevaisuudessa. Menetetään myös leirintäalueen rauha ja turvallinen kulkureitti. Niemi ei enää edes näyttäisi virkistysalueelta, saati sitten luontoalueelta. Lisäksi Kirkonkylän asukaslukuun nähden käyttökelpoista rantaa ei olisi enää tarpeeksi.

Virkistykseen tarkoitettu ranta-alue tulee olla kokonaan vapaasti kaiken ikäisten käytettävissä erilaiseen luonnossa liikkumiseen ja retkeilyyn. Lammasniemi on osayleiskaavassa ja maakuntakaavassa määrätty tähän tarkoitukseen kokonaisena niemenä.

Nykyistä Lammasniemeä ja sen tietä korvaavaksi liikunta- alueeksi suunniteltu Sakoistenlahden puoli (tulevien rakennusten takana) koostuu seuraavista maanmittauslaitoksen karttamerkinnöistä: maatuva vesialue, kaislikko, epämääräinen rantaviiva, vesikuoppa, vaikeakulkuinen suo, helppokulkuinen suo, avoin vesijättöalue. Myös Anttilanlahden rannat ovat pääosin tätä kosteikkoa.

Älkääkä nyt enää sotkeko laskelmissanne Anttilanniemeä tai koko kaava-aluetta Lammasniemeen. Tosin, monet kuntalaisaloitteen allekirjoittaneet kysyivät, eikö Anttilanniemenkin rakentamista pitäisi vastustaa. Onhan sekin maakunta- ja osayleiskaavassa määrätty säästettäväksi, lukuun ottamatta entistä päiväkodin tonttia. Lammasniemi on kuitenkin niin monella tapaa tärkeä, että sen myyminen ja rakentaminen tuntuu täysin käsittämättömältä. Sen säästäminen on ensisijaista.
”Veteen” rakentamisesta luulisi olevan tarpeeksi Vesilahdessa kokemusta. Asutuskeskusten rantoja ei saisi rakentaa. Elyn mukaan kaavoituksen ja rantatonttien tarve eivät riitä perusteeksi tällaiseen muutokseen.
Kuntaan halutaan asukkaita, jotka ovat oikeasti maaseutuasumisesta kiinnostuneita, viihtyvät maalla ja tulevat jäädäkseen. Myös yrittäjille on tarjottava tontti hyvällä sijainnilla, hyvän tien varressa ja tehtävä heidän kanssaan yhteistyötä. Yhteistyö näyttääkin olevan täällä kovin vaikeaa.

Niin kuin nimimerkki ”Lammasniemen luonnon puolesta” aikaisemmin kirjoitti, kaavatoimikunnan jäsenet istuvat laajasti muissakin toimi- ja lautakunnissa joissa asiaa käsitellään. Valitettavasti näin voidaan tehdä. Sitten käy niin, että he ”pyytävät itseltään lausuntoja” vaikkapa kaavan haitoista ja sitten antavat kyseiset lausunnot kaavaselvityksiin.

Jos lauta/ toimikunnassa on esim. 7 jäsentä ja 2-3 heistä on kaavatoimikunnan vaikuttajia, muitten päättäjien tulisi ottaa huomioon tämän pienen ryhmän suora vaikutus kaavasuunnitelmiin. Jos muut päättäjät asiaa selvittämättä luottavat tähän (ehkä mielestään hyvää tarkoittavaan ja luonnostaan omaa suunnitelmaansa puolustavaan) joukkoon, kunnassa voidaan tuhlata kaavoitukseen loputkin rahat, myös ne joita ei vielä ole saatu.

Eero Suojanen, kuntalaisaloitteen vastuuhenkilö
Tuula Suojanen