Pilkkijät ja merikotkat palasivat jäälakeuksille – Pihabongaus tänä viikonvaihteessa

Merikotka on maamme suurin petolintu, jonka rinnalla harakkakin näyttää pieneltä. Talvella merikotkat ruokailevat haaskoillakin, joita ne löytävät korppeja seuraamalla. Kuva: Kari Isokivijärvi

Vanhan ajan pakkastalvi sai pilkkijät Pyhäjärven selille – ja perässä seurasivat kalastajia ja jättökaloja odottelevat merikotkat.

Tammikuun puolessa välin Vakkalanselän–Säijänselän jäillä laskettiin jo lähes 40 paikallista merikotkaa – ja lisää odotetaan, kunhan kalastajien lukumäärä lisääntyy jäillä.

Merikotkat kiertelevät Säijänselän–Vakkalanselän–Sorvanselän ja Saviselän väliä ja välillä käyvät pistäytymässä Kulovedelläkin. Säijänselkä on vakiinnuttanut paikkansa Pirkanmaan tärkeimpänä merikotkien talvehtimisalueena. Osa ”mekoista” on maakunnan omaa pesimäkantaa, mutta suurin osa koko maan merikotkia, osa naapurimaista saapuneita.

Merikotka pesi viime vuonna sekä Lempäälässä, Vesilahdessa, Valkeakoskella, Nokialla, Urjalassa, Kangasalla ja Sastamalassa. Lempääläläinen rengastaja Keijo Ruuskanen ”kihlasi” merikotkan poikaset Lempäälässä, Vesilahdessa, Valkeakoskella ja Sastamalassa.

Merikotkaan liittyvä kenttätyö siirtyi viime vuonna WWF:ltä Sääksisäätiölle.

Viime lauantain, 23. tammikuuta, merikotkakierroksella löysimme seitsemän merikotkaa Saviselän jäiltä ja neljä mekoa Vesilahden Palhonselältä. Vanha valkopyrstöinen merikotka odotti kärsivällisesti pilkkijältä jättökaloja Vesilahden Alhonselän jäällä, vain 40 m pilkkijästä.

 

Lempäälässä tavattu jo 82 talvilajia

Lempäälässä on nyt havaittu kaikkiaan 82 talvilajia Tatu Itkosen ja muiden lintuharrastajien havaintojen mukaan. Tilanne 16. tammikuuta. Viimeisimpinä lajeina listalle saatiin pikkutikka, pähkinähakki, pähkinänakkeli ja yksi salattu laji.

Muutama laji salataan suojelusyistä, koska lajin julkistaminen voisi aiheuttaa bongausta, mikä puolestaan saattaisi linnun vaaraan.

Sinitiainen oli viime vuonna Pihabongauksen toiseksi yleisin laji. Pöntöt ovat tiaisille tärkeitä yöpymispaikkoja pakkasilla ja jo tammikuussa ne käyvät lähes päivittäin tarkastelemassa tulevia pesäpaikkojaan. Kuva: Marjukka Hyvönen

Pihabongaus ensi viikonloppuna

Maan suurin lintutapahtuma Pihabongaus järjestetään tänä viikonloppuna, joko lauantaina 30. tai sunnuntaina 31. tammikuuta.

Birdlifen pihabongausta on järjestetty vuodesta 2006 alkaen. Siihen osallistuu vuosittain yli 20 000 ihmistä. Vuonna 2020 Lempäälässä Pihabongaukseen osallistuttiin 46 pihamaalla ja Vesilahdessa 15 pihalla.

Pihabongauksessa tarkkaillaan lintuja yhden tunnin ajan kotipihalla tai muussa sopivassa paikassa lauantaina 30. tai sunnuntaina 30. tammikuuta.

Havainnot ilmoitetaan Birdlife Suomelle verkkolomakkeella www.pihabongaus.fi. Tapahtuman suojelijana on tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Viime vuonna pihabongauksen kärkikaksikko oli talitiainen ja sinitiainen. Kolmannen sijan vei pikkuvarpunen, joka on viisinkertaistanut kantansa Pihabongausvuosien aikana.

Pikkuvarpusen runsaus näkyi hyvin myös talvilintulaskennoissa. Pikkuvarpusen ja varpusen suhde Lempäälän Vaihmalan laskennassa oli 32:0, Vesilahden Kirkonkylän laskennassa 45:0 ja Saarikunnan laskennassa 27:0.

 

Lue myös:

Lempäälässä kartoitetaan tehostetusti talvilintuja: loppiaiseen mennessä havaittu jo 77 eri lintulajia – kiurukin yrittää talvehtia Vanattarassa