Lempäälän kunta järjesti ensimmäisen yleisökuulemisen tiistaina 26. tammikuuta Sääksjärven osayleiskaavasta poikkeuksellisesti monessakin mielessä. Pandemia-ajan toinen aalto rajasi tällä kertaa osanottajajoukon kymmeneen. Tilaisuus pidettiin seisaaltaan ja turvavälein keskustelukehässä.
Esiteltävän osayleiskaavan kannalta oltiin kutakuinkin keskeisimmässä mahdollisessa paikassa, Sääksjärven S-marketin parkkipaikan vieressä. Esittelijänä toimi yleiskaavoittaja Sini Suontausta Lempäälän kunnasta. Yleisö koostui paikallisista, joista ainakin yksi oli paluumuuttaja Helsingin seuduilta ja yksi tulokas Joensuusta. Aktiivi paikallinen kunnanvaltuuston jäsen toi lisäksi näkökulmaa päätöselimen nelivuotiskaudelta. Lisämausteen keskusteluun loi varsin uskollisesti noudatettu maskisuositus, joka edellytti puhujilta sekä kuulijoilta teräviä korvia ja normaalia ehkä vahvempaa artikulointia.
Rajoituksista, maskeista ja parkkipaikan ruuhka-ajan taustamelusta huolimatta päästiin aiheeseen käsiksi nopeasti. Jokainen esitteli itsensä sekä keskeisimmät osayleiskaavaa koskevat huomionsa. Niistä kaikki eivät olleet kaavalla ratkaistavissa, mutta yhtymäkohtiakin löytyi. Huolenaiheita liittyi luontoarvojen säilyttämiseen sekä olevien että elämään jäävien luonnonarvojen tavoitettavuuteen. Lähivirkistysalueiden ja kulkureittien haluttiin palvelevan myös uusia asuinalueita. Samoin alueen aiemmat luontokohteet ja -reitit, kuten Birgitan polku, olisi jatkossakin pidettävä ainakin nykyisessä toimivassa kunnossa.
Urbaanimpaa näkemystä kohdennettiin toiveissa osayleiskaavassa merkitylle rautatieaseman seudulle. Asema oheispalveluineen, liityntäparkkeineen sekä yhteyksineen suunnitellulta kakkoskehätieltä nähtiin osana tiiviin keskustan edellyttämää tarjontaa. Tilaa moottoritien ja rautatien välissä ei liikoja ole, joten yli- ja alikulkujen merkitys itä-länsisuuntaan on suuri. Samoin se on ratkaisevaa uusien asuinalueiden ja uudistuvan koulukeskittymän toimivuuden kannalta.
Keskustelu käy parhaillaan lämpimänä moottoritien oikaisusta Puskiaistentien kohdalla. Näkemykset tuntuvat löytävän perusteluja puoleen jos toiseenkin. Osayleiskaavaesittelyssäkin asiaa sivuttiin. Muutoin keskustan ja sen lähialueen asujaimistolla suuri huoli on moottoritien liikenteen aiheuttamasta melusta. Meluaitoja on rakennettu, mutta ei suinkaan riittävästi tai riittävän tehokkaina. Melua syntyy rautatien liikenteestäkin, eikä se järvialueen vieressä asuvalle ole pelkkä tottumiskysymys.
Palautekeskustelun useammassa puheenvuorossa puututtiin siis Sääksjärven osayleiskaavan sivuamiin luontoarvoihin. Liikenteen, työpaikkojen ja asutuksen yhteensovittamista näiden arvojen kanssa ei suoraan asetettu kyseenalaiseksi. Positiivisena lähtökohtana pidettiin nykyisen melko sekavan ja epäyhtenäisen kyläkeskuksen uusiutumista ja palvelujen parantumista. Myös liikenteen solmukohta terminä tuli mainittua muutaman kerran.
Pitkän suunnitteluvaelluksen ollessa vasta alkuvaiheessaan tosiasiat ja tavoitteet kohdannevat vielä useaan otteeseen.
Liikenteen solmukohta Tampereen eteläpuolelle
Sääksjärvi on Lempäälän pohjoisin kylä- ja koulukeskus kirkonkylän ja Kuljun ohella. Nyt esillä oleva yleiskaavaehdotus luo kokonaiskuvaa oletetulle n. 8000 asukkaan lisäykselle n. 17,5 neliökilometrin alueella. Kaava on yleismuodoltaan kuin kyljellään oleva suuri pisara, jonka kärki osoittaa länteen.
Asukasmäärän kasvun ohella yksi keskeisimmistä kaavaan vaikuttavista tekijöistä on liikenne. Nykyiset liikenteen valtaväylät, moottori- ja rautatie, halkovat osayleiskaava-aluetta. Merkittävä on myös maakuntakaavaan suunniteltu Sääksjärven keskustaa läpäisevä Tampereen seudun 2 -kehätie. Se linjaa idässä Ruskontiehen yhdistäen samalla Vuoreksen ja Hervannan ratikkaväylineen. Lännessä kehätie kääntyy Pirkkalan lentoaseman suuntaan. Lempäälän kunnalla on vahva intressi vaikuttaa näiden väylien yhteiseen kehittämiseen.
Valmistelussa on kuultu kunnan ja sen asukkaiden lisäksi melkoinen joukko muitakin asianosaisia. Sääksjärven osayleiskaavaan on oman peukalonjälkensä päässyt tai joutunut painamaan puolentusinaa yritystä ja yhteisöä. Luonto-, kulttuuri- ja liikennearviointeihin on osallistunut kolme konsulttiyritystä.
Paras tapa perehtyä juuri käsillä olevaan osayleiskaavasuunnitelmaan taustalausuntoineen ja konsulttiselvityksineen on käydä Lempäälän kunnan nettisivuilla. Yleiskaavoittaja Sini Suontausta on koonnut sinne vuodesta 2017 lähteneen kehittämisprosessin keskeiset kyselytulokset Lempäälän tämän kuntakeskittymän asukkailta ja Sääksjärven koulun eri luokkien oppilailta. Samoin sieltä löytyy Suontaustan laatima varsin tuore ja havainnollinen selostus osayleiskaavan eri kohteista.
Kaavaluonnos on nähtävillä 17.2. 2021 saakka.
