Harmaalokki ensimmäinen muuttolintu tuttuun tapaan – kottaraisten etujoukot saapuivat

Odotettu kotkien kevätmuutto käynnistyi helmikuun viimeisellä viikolla sään nopean lauhtumisen, auringonpaisteen ja lämpöasteiden laukaisemana.
Muuttavan maakotkan tunnistaa nuoreksi yksilöksi siipien ja pyrstön valkoisesta värityksestä. Kuva: Kari Isokivijärvi

Harmaalokki palasi tuttuun tapaan ensimmäisenä varsinaisena muuttolintuna 27. helmikuuta Vesilahdelle. Harmaalokit saapuivat joukolla Pirkanmaalle ja samana päivänä harmaalokkeja nähtiin useissa kunnissa.

Odotettu maa- ja merikotkien muutto tavallaan rysähti käyntiin helmikuun viimeisellä viikolla, mutta aivan aikataulun mukaan. Sään nopea lauhtuminen, lämpöasteet ja upeat aurinkoiset päivät laukaisivat kotkamuuton. Talvi ei kuitenkaan helpolla antanut periksi, sillä kaksi viimeistä päivää saatiin taivaalta jäätynyttä vesisadetta ja Saharan hiekkaa.

Maaliskuussakin kannattaa havainnoida taivaalta muuttavia kotkia aurinkoisina iltapäivän tunteina.  Jos vielä kova tuuli puhaltelee lounaasta, kotkia saattaa hyvin nähdä näköalapaikoilta.

 

Pyhällönvuorelta seurataan kotkia, huhtikuussa vuorossa kurjet ja hanhet

Lempäälän Pyhällönvuoren torni on vuodesta toiseen Pirkanmaan parhaita kotka-, kurki- ja hanhimuuton seurantapaikkoja erinomaisen näkyvyyden vuoksi. Tatu Itkonen, Rainer Mäkelä, Hannu Koskinen ja Niklas Paulaniemi määrittivät tornista parin päivän ajan muuttavia maa- ja merikotkia, parhaimpana päivänäkin 20 yksilöä.

Osa merikotkista oli Säijänselällä oleskelevia talvimerikotkia, jotka isona joukkona kärkkyvät kalastajien jättökaloja varisten ja korppien kanssa. Nyt joukkoon on saapuneet myös kymmenet harmaalokit.

Sen sijaan pesivät merikotkat ovat jo reviireillään rakentamassa risulinnojaan pian alkavaan munintaan. Järvenselillä voi nähdä niiden upeaa soidinlentoa. Maaliskuun alussa seurasimme Vesilahden ja Lempäälän pesiviä merikotkapareja tiiviisti pesäreviireillään. Valkeakosken ”meko” istui jo risulinnassaan.

 

”Siperialainen” moniviikkoinen pakkasjakso koetteli kovasti hyönteisravinnon varassa olevia hippiäisiämme. Mahdollisesti huomattava osa talvehtivasta hippiäiskannastamme menehtyi. Kuva: Kari Isokivijärvi

Koskenkylän aukeilla nähdään ensimmäiset kiurut ja kottaraiset

Koskenkylän laajat peltoaukiot Valkkisesta Mukalankulmalle ja Ylämäkeen ovat lintuharrastajien pakollisia seuranta-alueita, jonne voi odottaa ensimmäisten peltolintujen saapuvan.  Kiurujen ja kottaraisten etujoukot ovat jo palanneet. Töyhtöhyypät, sepelkyyhkyt ja tuulihaukat saapunevat lähipäivinä.

Viime sunnuntaina 14.3. oli mukava näky pitkän odotuksen jälkeen, kun Mukalankulmalla nousi sänkipellosta 23 kottaraista langoille ikään kuin muistuttamaan, että nyt on viimeisin aika kunnostaa vanhat kottaraispöntöt ja nikkaroida vielä uusia kolopulasta kärsiville kottaraisille.

Vesilahden Sakoisilla kierteli ensimmäiset 5 laulujoutsenta sulapaikkoja etsien.

 

Tiaiset selvisivät pakkasista

Talven kova ja pitkä pakkasjakso koetteli kovalla kädellä talvilintujamme, mutta pelättyihin odotuksiin nähden kuitenkin yllättävän vähän.

Hyvän vertailutiedon tarjoaa Vesilahden Kirkonkylän talvilintulaskenta 26. joulukuuta ja kevätlaskenta 27. helmikuuta.  Laskennan suoritti Jani Vastamäki ja helmilaskennassa olivat mukana myös Marja-Liisa ja Antti Haanpää.

Mukava tieto oli tietenkin europea-alalaji pähkinänakkelin selviäminen pakkasista ja jäätävistä vesisateista ruokinnan turvin Kirkonkylässä.

Tapanina Jani Vastamäki löysi Kirkonkylän laskentareitiltä 91 talitiaista, 102 sinitiaista, 2 hömötiaista, 5 hippiäistä ja 2 puukiipijää. Helmilaskennassa lintupartion vastaavat luvut olivat talitiainen 68, sinitiainen 92, hömötiainen 0, hippiäinen 0, puukiipijä 0, joten voi olettaa pakkasjakson karsineen tali- ja sinitiaisia jonkin verran.

Sen sijaan ankarat pakkastalvet koettelee hyönteisravinnon varassa olevia hippiäisiä ja puukiipijöitä, kuten nytkin. Pahimmillaan koko talvehtiva hippiäiskanta saattaa menehtyä. Lisääntynyt talviruokinta on pelastus tali- ja sinitiaisille, jotka eivät kerää talvivarastoja hömötiaisen tapaan.

 

Taivaanvuohesta maakunnan ensimmäinen talvihavainto Lempäälässä

Tatu Itkonen ilmoitti yhteenvedon Lempäälässä talvikaudella havaituista eri lintulajeista, joita havaittiin upeasti peräti 87.

Ainoana helmenä voi pitää maakunnan ensimmäistä talvihavaintoa taivaanvuohesta.

 

Lue myös:

Lempäälässä kartoitetaan tehostetusti talvilintuja: loppiaiseen mennessä havaittu jo 77 eri lintulajia – kiurukin yrittää talvehtia Vanattarassa