Pääsiäisviikko eli Kirkas viikko alkaa pääsiäissunnuntaista. Kristillisen ajanlaskun mukaan viikko alkaa aina sunnuntaista, ylösnousemuksen päivästä ja ylösnousemususko onkin olennaisinta yhdistämässä eritaustaisia ja erikielisiä kristittyjä (ekumenia.fi).
Pääsiäistervehdys muotoilee kristillisen uskon ytimen ja perustan, kun enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset ja muutaman naisen. ”Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi” lauletaan ortodoksimessussa ja sama tervehdys löytyy virsikirjastamme (virsi 90).
Venäjällä on tapana antaa kolmoissuudelma poskelta poskelle pääsiäistervehdyksen yhteydessä. Pidättyväisestä länsimaalaisesta ei poskisuudelmien poisjättäminen tunnu vaikealta, kun kättely ja halaaminen on ollut periaatteessa kiellettyä jo edellisen pääsiäisen aikaan koronapandemian takia.
Pohdimme, kuinka Etelä-Euroopan maissa meitä pohjoismaalaisia temperamenttisemmat ihmiset kestävät pitkittyneen tautitilanteen. Ehkä siellä kuitenkin halaillaan entiseen malliin.
Luonto herää talven hiljaisesta, kuolemaan verrattavasta tilastaan pikkuhiljaa. Olemme kaikki jo odottaneet kevään valoa ja nousevaa vihreyttä. Luonnon herääminen antaa toivoa vapaammasta kesästä ja saatavat koronarokotteet viruksen tainnuttamisesta. Nähtäväksi jää, onnistuimmeko minimoimaan oman lähipiirin ulkopuoliset kontaktit ja pitämään yli kahden metrin etäisyyden muihin pääsiäisen pyhinä.
Meidän itse kunkin ajanlasku taisi nollaantua vuosi sitten ja edelleen mietimme, päästäänkö enää koskaan koronaviruksen hyökkäystä edeltäneeseen aikaan. Uutisia pitää seurata, mutta niihin ei saa juuttua. Otetaan päivä kerrallaan ja etsitään iloa arjen hetkistä, ollaan yhteydessä ihmisiin, vaikka ei voida tavatakaan. Tämäkin menee ohi ja olennaiset, tärkeät asiat kirkastuvat. Tavoitteista voi hieman hellittää. Ulkopuoliseen maailmaan emme voi vaikuttaa, mutta mieleemme voimme, totesi Marcus Aureliuskin jo aikanaan.
Anna-Maija Kurki, kirkkovaltuutettu Vesilahdesta
