Järvialueen kuhakannat ovat paisuneet 2010-luvun kuluessa ennätysmäisiksi. Muikkua ja ahventa nousee nyt vesistöistä hyvin, ja myös useiden muiden kalalajien ja täpläravun kannat ovat vahvoja. Kuluttajien kiinnostus lähikalaan on kasvanut ja erilaisten särkikalojen arvostus on noussut kohisten. Eikä suotta; särjet, lahnat ja sulkavat muodostavat kalaproteiinipääoman, jota voidaan hyödyntää selkeästi aiempaa enemmän. Ja mikä parasta, tästä tavarasta voidaan loihtia mitä herkullisimpia tuotteita ruokapöytään niin arkena kuin juhlahetkinäkin.
Pirkanmaan laajalla järvialueella ja sen lipeillä sijaitsevilla Vanajaveden alueen vesistöillä sekä toisaalta Virroilta pohjoiseen Lappajärvelle ulottuvalla alueella on melko paljon kaupallisia kalastajia.
Jotta lähikalaa ja siitä valmistettuja tuotteita olisi entistä paremmin ja monipuolisemmin saatavilla, tarvitaan lisää ahkeria ja osaavia kalanpyytäjiä; avovesikaudella järvien laineille ja talvella jääkannelle nostamaan ylös kotimaista lähiveden viljaa. Uusien pyyntitapojen omaksumisella ja koko kalaketjun haltuun ottamisella saadaan kysyntä ja tarjonta kohtaamaan, kotimaiset kala-alan elinkeinot kasvuun ja työtä maaseudulle.
Edellä mainitulla alueella, joka maamme on mittakaavassa merkittävä myös kalan kokonaiskulutusta ajatellen, on nyt aikomuksena perustaa oma kalatalousryhmä. Euroopan meri- ja kalatalousrahasto on rahoittanut jo pitkään kalatalousalaa ja sen elinkeinojen kehittämistä paikallisista lähtökohdista kumpuavien tarpeiden mukaisesti. Pirkanmaalla ja sen lähialueella tällaista toimintaa ei toistaiseksi ole nähty.
Ohjelmakaudelle 2021–2027 valmisteilla olevan ”kalaleaderin” nimeksi on valittu kuvaavasti Kuha-Suomen kalatalousryhmä. Onhan juuri tämä alue ollut aina maamme perinteisintä ja vankinta kuhanpyyntialuetta.
Tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan osuutta kalan kulutuksesta selvästi ylöspäin, tuoda herkullisia lyhyen hiilijalanjäljen vaihtoehtoja tuontikalan rinnalle ja hyödyntää alueen upeat vesistöt myös matkailussa entistä paremmin. Tavoitetta lähdetään edistämään paikallisella ruohonjuuritason täsmätyöllä.
Erityisesti Pirkanmaalla kalastusmatkailu on ollut kovassa nosteessa 2000-luvulla. Alueen kalaoppaat vievät koti- ja ulkomaalaisia kalastuksesta kiinnostuneita asiakkaitaan kalalle. Koronan myötä monet suomalaiset löysivät maamme hienon luonnon uudestaan, ja vesistöillä on ollut kuhinaa kuluneen vuoden aikana. Kalalupia ostettiin kesällä 2020 huomattavasti aiempaa enemmän, ja venekauppa on käynyt tänäkin keväänä kuumana. Mökkeily, vesilläolo ja kalastus kiinnostavat.
Koronatilanteen helpotuttua myös kansainvälinen matkailu tulee nopeasti elpymään, ja alueemme hienot vesistöt houkuttelevat jälleen kävijöitä ympäri Eurooppaa ja kauempaakin. Kaunis järviluontomme saarineen, kuikkineen, kuhineen ja muine kaloineen on maamme hienoimpia asioita.
Vapaa-ajankalastus on edelleen suosituimpia harrastuksia. Hauet, kuhat, ahvenet, lohikalat ja monet muut lajit houkuttelevat vuosittain noin 1,5 miljoonaa suomalaista koettamaan onneaan Ahdin valtakunnan asukkien kanssa.
Hyvänä päivänä siima voi kiristyä oikein kunnolla, kuten kävi toukokuun alussa nokialaisella Hannu Vesarannalla kalakavereineen. Kalastajan heittämään isoon jigiin nappasi aivan uskomaton mörkö, peräti yli metrin mittainen 15,3-kiloinen kuha. Tämä kala oli reilusti isompi kuin 2000-luvun Suomen ennätyskalarekisterissä oleva suurin kuha, joka sekin painoi 14,09 kg.
Ennen kalaan lähtöä kannattaa hoitaa lupa-asiat kuntoon. Kalastuksenvalvojat liikkuvat vesillä kesän mittaan tarkastamassa, että kalastuksesta annettuja määräyksiä noudatetaan ja kalastajilla on maksut maksettuina. Onginta ja pilkintä yhdellä vavalla ovat maksuttomia jokamiehenoikeuksia. Muuta kalastusta ja ravustusta harjoittavilla 18–64-vuotiailla tulee olla suoritettuna kalastonhoitomaksu eli ”valtion kalakortti”, joka oikeuttaa virvelöintiin ja uisteluun yhdellä vavalla koskikohteita ja ”istuta ja ongi” -järviä lukuun ottamatta.
Maksun voi mm. lunastaa osoitteesta Eräluvat.fi tai R-kioskeista. Viehekalastukseen useammalla vavalla ja pyydyskalastukseen tarvitaan valtion kalakortin lisäksi myös paikallinen lupa, joita on laaja valikoima tarjolla Pirkanmaalle ja muualle osoitteessa kalapassi.fi.
Kalastajan vastuulla on olla selvillä alueellisista kalastusmääräyksistä. Ne selviävät yleensä luvanoston yhteydessä. Tietoa alueista, joilla yleiskalastusoikeuksia on maassamme rajoitettu sekä tietoa eräistä muista kalastusrajoituksista ja -kielloista löytyy myös osoitteesta kalastusrajoitus.fi.
Pyhäjärvellä ovat voimassa ELY-keskuksen päätöksellä vuosina 2021–2030 kaksi rauhoituspiiriä eli kalastuskieltoaluetta, toinen Lempäälän Hahkalanvuolteella ja toinen Nokian Luodonsaaren ympäristössä. Näillä kuhan lisääntymisen turvaamiseksi perustetuilla rauhoitusalueilla kaikki kalastus on kiellettyä rauhoitusaikana kuoreen lippoamista lukuun ottamatta. Hahkalassa rauhoitus alkaa vuoden alusta, Luodonsaaren alueella toukokuun alusta.
Rauhoitusaikoja on nyt jatkettu loppupäästä niin, että kalastus on sallittua 21. kesäkuuta klo 00.00 alkaen. Rauhoitusaikaa jatkettiin 5 päivää entisestä, jotta kaikki kuhat ehtivät kunnolla kutea ja mätiä ärhäkästi vartioivia kuhakoiraita ei kalasteta ennen aikojaan pois. Näin poikaset kuoriutuvat ja pääsevät aloittamaan uuden elämän ja kuhasukupolven taipaleen maamme parhaimpiin kuuluvan kuhaveden ulapoilla. Rauhoituspiirien kartat ja lisätietoa osoitteessa pirkkalankalastusalue.net. Alueet löytyvät myös kalastusrajoitus.fi-palvelun kartalta.
Lisätietoja kalapaikoista ja kalastusmatkailupalveluista: Pirkanmaa; kuhamaa.fi. Koko Suomi; fishinginfinland.fi
Teksti: Ismo Kolari
Kuvat: Ismo Kolari
