Leipää ja sirkushuveja (latinaksi panem et circenses) on tunnettu lausahdus, joka on peräisin Rooman vallan ajalta. Satiirirunoilija Juvenalis ihmetteli, että Rooman kansalla oli ollut aikoinaan valta omissa käsissään, mutta keisarikaudella poliittisista oikeuksista oli luovuttu. Juvenalis irvaili, että nyt ei vaadittu muuta kuin ilmaista viljaa ja ilmaisia sirkushuveja. Keisarit käyttivät tätä tietysti pönkittääkseen omaa valtaansa. Asian taustalla oli luonnollisesti ajatus, että kansalaiset ovat tietämättömiä ja hyväuskoisia.
Tunnettu lausahdus palasi mieleeni, kun katselin viime lauantain tapahtumaa Lempäälä-talon edustalla, siis sillä pienellä aukiolla, jota kutsutaan suureellisesti toriksi. Erik Ednerin puiston pitäisi olla siinä vieressä, mutta en ole vielä löytänyt sieltä mitään puistoon viittaavaa. No – joka tapauksessa puolueet olivat tehneet kiitettävää yhteistyötä ja sopineet yhteisestä vaalitapahtumasta. Jonkinlaista työnjakoa oli havaittavissa myös tarjoiluissa, ja hyvä niin, ettei kaikilla ollut grillimakkarat käryämässä. Kun kävijä pelasi korttinsa oikein, hän saattoi syödä hyvän lounaan jälkiruokineen ja juoda vielä kahvit päälle. Vaan eipä tapahtuma näyttänyt saavan kansaa liikkeelle ilmaisen leivän ja sirkushuvien toivossa. Puolueiden facebook-päivityksissä kehuttiin, että vilkasta oli ollut, mutta silminnäkijän havainnon mukaan teltoilla liikkui enimmäkseen järjestäjien omaa porukkaa. Muistamme mitä Jeesus sanoi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat”.
Montakohan uutta äänestäjää tapahtumassa saatiin hankittua? Kaikessa markkinoinnissa ja mainonnassa pätee vanha totuus, että vähintään puolet panostuksesta menee hukkaan. Markkinoinnin ammattilaiset vastaavat tähän, että näin on, mutta koskaan ei tiedä kumpi puoli. Joka tapauksessa toiveikkaita valtuustoehdokkaita tapahtumassa näkyi. Nyt jo tiedetään, ketkä onnistuivat ja ketkä joutuivat pettymään. Äänestäjän näkökulmasta on sanottava, että lauantain tarjoilut olivat hyviä, mutta jäin miettimään sirkushuveja. Tarkoitetaanko niillä tässä tapauksessa poliittista jaarittelua vai tapahtumassa esitettyä musisointia?
Sitten toiseen asiaan. Tämän lehden viime viikon numerossa kirjoitti pari todella pettynyttä kuntalaista. He olivat toivoneet keskustan rakentamiselta jotain ihan muuta, kuin mitä oli toteutunut. Toinen harkitsi jo muuttoa muualle. Valitettavasti totuus on vielä karumpi, koska vain harvat tällä tavalla ajattelevat rohkenevat kirjoittaa lehteen. Olen surullinen näiden ihmisten puolesta ja mietin samalla, tuntuuko aivan liian tiiviistä rakentamisesta päättäneiden omatunnossa mitään? Ehkä hekin ovat huomanneet, että todellisuus näyttää ihan toiselta kuin aurinkoisissa havainnekuvissa.
Olen surullinen myös kirjaston tilanteesta. Virkailijat odottivat uusia tiloja pitkään, ja nyt olosuhteet ovat hyvät. Mutta palveluiden saavutettavuus on huonolla tolalla. Asiakkaiden on vaikea edes löytää kirjastoon.
Kirjoittaja toivoo avoimia kannanottoja
