Terissaari Oy:n omenatarha on hehtaareissa Suomen suurin luomuhedelmätila – Johannes Vuorinen on investoinut jo reilusti yli puoli miljoonaa euroa mehustamoon, jossa tuotetaan myös siidereitä

Akaassa toimivan Terissaaren omenatarhan omistaja Johannes Vuorinen laajensi aikaisemmin isovanhempiensa ja vanhempiensa pyörittämän tilan toiminnan luomujuomien valmistukseen. Tilan ykköstuote, omenamehu, tehdään täysin omista omenoista. Muissa tuotteissa käytetään myös osto-omenaa. Kuva: Oona Eskeli.

Viitisentuhatta omenapuuta, noin 250 omenalajiketta ja 13 hehtaaria viljelyssä olevaa hedelmää. Luomuhedelmäbisneksestä tietämätönkin osannee arvioida, että nämä luvut ovat suuria.

Ne kuvaavat Vanajaveden äärellä Akaassa toimivaa Terissaaren luomuomenatarhaa, joka valmistaa omenasta ja muista kotimaisista luomukasviksista siidereitä, limonadeja ja mehuja.

Terissaari on Suomen suurin luomuhedelmätila ainakin hehtaareissa mitattuna, kertoo tilan omistaja sekä Terissaari Oy:n yrittäjä Johannes Vuorinen.

– Suomessa on vajaa 60 hehtaaria luomuhedelmän viljelyä, ja suurin piirtein neljäsosa viljelystä on Terissaaressa. Satomäärissä emme ole välttämättä isoin tila, hän tarkentaa.

Juuret 1980-luvulla

Tampereella asuva Vuorinen vaihtoi fyysikon työt tilanpitoon ja yrittäjyyteen vuonna 2013.

Terissaari-nimisessä saaressa sijaitsevan ja sen mukaan nimetyn omenatarhan juuret ovat kuitenkin jo vuodessa 1986: silloin Vuorisen isovanhemmat aloittivat saaressa tilanpidon.

Vastuu tilasta siirtyi Vuorisen vanhemmille vuonna 1991, ja he pyörittivät sitä palkkatöidensä ohessa vuoteen 2013.

Tarhan nykymuotoinen juomien valmistamiseen keskittyvä toiminta on Johannes Vuorisen aikaansaannosta.

– Ennen tämä oli ihan puhtaasti omenatila, jossa ei tehty muuta kuin myytiin omenat suoraan ulos, Vuorinen toteaa.

Terissaaressa on siirrytty toiminnan tuottavuuden parantamiseksi limsojen ja siidereiden valmistamiseen mehutuotannon ohella. Terissaaren tuotteita myydään muun muassa tilan omassa myymälässä sopimuksen mukaan. Kuva: Oona Eskeli.

Kuplajuomat ovat myös lompakkokysymys

Juomien tekemiseen siirtymisen myötä tilalla on tehty suuria muutoksia. Kesällä 2013 Vuorinen hankki mehustuslaitteet sekä remontoi vanhan tyhjillään olleen navetan mehustamoksi.

Vuonna 2018 tehtiin toinen suuri hankinta: laitteet, joilla voi tehdä siidereitä ja limonadeja.

– Siiderit ovat enemmän semmoinen intohimo, mutta ne sekä limsat ovat kuitenkin myös lompakkokysymys. Jotta homma alkaisi tuottamaan pelkillä mehuilla, mehumäärän tarvitsisi olla aika iso, Vuorinen laskee.

Vuorisen mukaan remonttiin ja laitehankintoihin on kulunut rahaa roimasti.

– Miljoona ei ole vielä täynnä, mutta puoli miljoonaa on mennyt rikki jo kauan sitten, Vuorinen tiivistää.

Vuorinen pyörittää tilaa sekä valmistaa sen tuotteet käytännössä yksin. Kiireisimpinä aikoina hän saa apua kausityöntekijöiltä, Terissaaressa asuvilta vanhemmiltaan sekä yrityksessä mukana olevalta vaimoltaan.

Vanhaan navettaan remontoidut mehustamotilat ovat vaatineet Johannes Vuoriselta suuria investointeja. Kuva: Oona Eskeli.

Mehussa kysyntä ylittää tarjonnan

Terissaaren päätuote litroissa mitattuna on omenamehu. Vuorisen mukaan limonadit ovat kuitenkin tässä suhteessa ottamassa mehua kiinni. Lisäksi mehut, limonadit ja siiderit ovat liikevaihdollisesti melko samankokoisia tuoteryhmiä.

Omenamehun pullonkaulana on viljely, sillä mehu tehdään täysin saaren omista omenoista.

– Mehussa kysyntä ylittää tarjonnan raakasti vuodesta toiseen. Mehua menisi varmaan kymmenkertainen määrä suhteessa siihen, mitä pystyn tuottamaan.

Kuplajuomia Vuorinen pyrkii pitämään myynnissä ympärivuotisesti, ja niissä valikoima on vakiintunut neljään limsaan ja neljään siideriin. Siideripuolelle Vuorinen on ideoinut myös uutuuksia.

Hyökkäys takahuoneeseen

Terissaaren tuotteita on myynnissä muun muassa marketeissa sekä sopimuksen mukaan auki olevassa tilamyymälässä.

Vuorinen on saanut tuotteitaan esimerkiksi kaikkiin Pirkanmaan Prismoihin. Laajaan markettijakeluun pääsy ei ole Vuorisen mukaan kovin helppoa, ja myös yksittäisen kaupan valikoimaan pääseminen vaatii häneltä oman mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä.

– Pääsääntöisesti se menee niin, että otan näytekassin kauppaan mukaan, hyökkään takahuoneeseen ja koputan kauppiaan oveen, että minulla olisi nyt tällaisia. En kauheasti nauti tästä toiminnasta, Vuorinen heittää.

Terissaaressa omenoita poimitaan noin heinäkuun lopusta marraskuuhun. Lähes kaikki omenat otetaan alas puista ravistamalla: se on tehokasta ja murskattavaksi menevien omenoiden prosessissa saamat kolhut eivät juuri haittaa. Kuva: Oona Eskeli.

Tavanomaista heikompi omenavuosi

Tämän vuoden omenasadon Vuorinen arvioi olevan heikohko pitkään jatkuneen kuivuuden ja helteen vuoksi.

– Ei ihan katovuosi ole tiedossa, mutta tavanomaista huonompi kyllä.

Omenoiden poimintaa saaressa tehdään arviolta heinäkuun lopusta marraskuuhun saakka, sillä eri lajikkeet kypsyvät eri aikaan.

Lähes kaikki poimittavat omenat ravistetaan puista, koska se on tehokasta ja koska murskattavaksi menevien omenoiden lommoontuminen ei juurikaan haittaa.

– Omenat, jotka poimitaan puusta hienosti käsin, ovat aika vähemmistössä, Vuorinen päättää.

Oona Eskeli

Lue lisää

  1. Lempäälän-Vesilahden Sanomat
    Teemat
    06.09.2024. 07:00

    Tilaajille

  2. Teemat
    05.09.2024. 11:00

    Tilaajille

  3. Teemat
    05.09.2024. 07:00

    Tilaajille