Viherrakennusalalla vallitsee tällä hetkellä positiivinen ongelma. Ihmiset ovat innostuneet television rakentamis- ja remonttiohjelmien myötä laitattamaan pihojaan. Yrityksille on töitä niin paljon kuin ne ehtivät tekemään.
Mutta samalla alalle tarvitaan kipeästi lisää tekijöitä.
– Vaje on valtakunnallinen, kertoo toimitusjohtaja Kaisa Seppälä lempääläisestä pihasuunnittelua sekä viher- ja maanrakentamista tekevästä Pihastamo Oy:stä.
– Pirkanmaalla kaikki viherrakentajat valittelevat samaa. Hyvät tekijät ovat jo töissä ja pulaa on etenkin kivipuolen rakentajista. Työmaita myöhästyy aikatauluista resurssipulan vuoksi, hän kuvaa.
– Meillä seitsemän tekijää 14:sta asentaa kiveä ja silti tekijöitä saisi olla enemmän, Seppälä mainitsee.
Alan opiskelupaikoista on Kaisa Seppälän mukaan myös kantautunut viestiä, että opiskelijoita ei kivipuolelle tahdota saada.
– Joten jos nuoret miettivät, mitä tekisivät, niin tämä on hyvä vaihtoehto, hän nostaa esiin.
Alalle pääsee lyhimmillään noin kaksivuotisen koulutuksen kautta. Esimerkiksi puutarha-alan perustutkinnon voi suorittaa Ahlmanin ammatti- ja aikuisopistossa sekä Tredussa.
– Tämä on ihan kivaa hommaa ja tästä maksetaan hyvin. Tässä voi tienata paremmin kuin hoitoalalla, ja sellainen trendi onkin nähtävissä. Hoitoalalta on tullut alanvaihtajia, Kaisa Seppälä kertoo.
Alaa on päätynyt vaihtamaan muun muassa yksi Kaisa Seppälän työntekijöistä. Anu Valkiaoja teki 27 vuotta töitä hierojana, kunnes koronapandemia iski.
– Olin monta vuotta miettinyt, että voisin tehdä muutakin, mutta koronan myötä työt vähenivät. Se teki lähdöstä helpompaa, hän kuvaa.
Keväästä lähtien Pihastamossa työskennellyt Valkiaoja on valintaansa ollut tyytyväinen; pihoja rakentaessa näkee käsiensä jäljen.
Työkaveri Ella Mäkiselle puolestaan polku on ollut suorempi. Hän hakeutui alalle heti kun pystyi, ja on viherrakentamisen Suomen mestari vuodelta 2013.
– 4-vuotiaana päätin, että minusta tulee puutarhuri. Minulle se on ollut aina selvää, ja miksi hyvää tarvitsisi vaihtaa, hän naurahtaa.
Naiset eivät silti kaunistele alaa: viherrakentaminen on ryynäämistyötä. Ulkona olemisesta täytyy tykätä, sillä hommia painetaan pihalla pakkasiin asti.
Jonkinlainen pohjakunto on myös hyvä olla.
– Maamassojen siirtoja koetetaan helpottaa ja tehdä mahdollisimman pitkälle koneella, mutta aina se ei onnistu. Itsestään täytyy pitää huolta ja kuntosalilla käydä.
– Mitä raskaammat työt, sitä enemmän liikuntaa tarvitsee, fysioterapeuttina aiemmin työskennellyt Kaisa Seppälä toteaa.
