Lempäälässä asuu Suomen paras vesilautailija – Lautalajeihin hurahtanut Petteri Väisänen pitää harmillisena sitä, ettei Lempäälässä ole kunnollista skeittipaikkaa tai -puistoa

– SM-kisoissa mennään äärirajoille, eikä tehdä mitään perusvarmoja temppuja, Petteri Väisänen kertoo. – Toisaalta lajissa ei mitellä verenmaku suussa, vaan on hyvä fiilis, jos muutkin onnistuvat. Piirit ovat niin pienet, että kaikki tuntevat toisensa.
Kuva: Ari Branthin

Wakeboardingia voivat harrastaa vaikka lapset ja 70-vuotiaat, kunhan perustasapaino on kunnossa ja veden kanssa on sinut

 

Vesi ja liikkuva lauta ovat kimurantti yhdistelmä. Vesilautailun perustekniikka on helppo omaksua, mutta ei alku silti helppo ole. Aloittelija kaatuu, horjuu, vajoaa.

Se on hauskaa vesileikkiä, ja omalle räpiköinnille ei voi kuin nauraa, mutta väistämättä eteen tulee myös hetki, kun hommaan sisuuntuu. Että jo riittää tämä lutraaminen! Vasta-alkaja pakottaa itsensä pysymään pystyssä. Ja voi sitä voitonriemua, kun lopulta kokonainen kierros sujuu seisten.

Kaatuilu ei ole kuitenkaan vain aloittelijoiden kämmäilyä. Sitä sattuu kokeneemmillekin.

– Kaatumisia vaan tulee, Suomen paras vesilautailija Petteri Väisänen lohduttaa.

– Ja vettä on nenässä joka kerran jälkeen. Se asia ei muutu, vaikka muuten lajissa kehittyisi, Väisänen vitsailee.

 

Lempäälän Kuljussa asuva Petteri Väisänen voitti elokuussa Ylöjärvellä kisatut vesilautailun eli wakeboardingin SM-kisat.

Merkkejä mestaruudesta oli ilmassa jo vuonna 2019, jolloin Väisänen saavutti SM-hopeaa ja oli waketourin voittaja.

Kisoissa lautailijalla on kaksi rania, eli kierrosta suoritettavanaan, ja kilpailija määrittää itse, millaisia temppuja hän ranilla tekee. Tyypillisesti temppuja tehdään vesiesteitä, kuten hyppyreitä tai putkia vasten sekä hyppäämällä ilmaan ja laskeutumalla takaisin veteen.

Keskeisintä arvostelussa on tehtyjen temppujen vaikeustaso.

– Arvostelu on subjektiivinen, samankaltainen kuin skeittimaailmassa, Väisänen vertaa.

Petteri Väisästä vesilautailussa kiehtovat juuri temput. Hän hakee omaa parasta suoritustaan.

– Haasteet tulevat tempuista. Niiden kirjo on loputon, hän sanoo.

Petteri Väisänen ja lauta poikineen. Väisänen harrastaa useampaa lautalajia. Kuva: Katariina Rannaste

Petteri Väisänen kokeili wakeboardingia ensimmäisen kerran vuonna 2013. Muista lautalajeista hänellä on kokemusta jo pidemmältä ajalta.

Väisänen muun muassa lumilautailee, skeittaa ja surffaa.

– Koska olin harrastanut skeittausta ja lumilautailua, oli luonnollista kokeilla myös wakeboardingia. Lajit tukevat toisiaan, hän toteaa.

Vesilautailua on silti kokemattomammankin lautailijan helppo lähteä kokeilemaan, Väisänen korostaa.

– Oikeastaan vain perustasapainon on oltava kunnossa. Nuorin, jonka itse olen nähnyt vesilautailemassa, on ollut 5-vuotias. Laji sopii siis lapsillekin, mutta se vaatii hieman fysiikkaa ja sitä, että pitää olla sinut veden kanssa. Ylöjärven vesilautailuradalla esimerkiksi koululaisluokat ovat käyneet kokeilemassa lajia, Väisänen kuvaa.

– Vastaavasti olen nähnyt myös yli 70-vuotiaan vesilautailemassa.

 

Ohjelmistokehitysalalla työskentelevä Väisänen harrastaa eri lautalajeja ympäri vuoden.

Lempääläisittäin hän pitää puutteena sitä, ettei täällä ole monien muiden kuntien tapaan skeittiparkkia tai -puistoa. Lempoisten koululla on skeittielementtejä, mutta käytännössä harrastamaan on lähdettävä muualle.

Väisänen käy itse muun muassa Tampereen Hiedanrannan Tikkutehtaalla tai Iso-Vilusen rullalautailupuistossa skeittaamassa.

– Kuljun ja Sääksjärven alueella asuu niin paljon lapsia, että täällä olisi varmasti käyttäjiä, hän toteaa.

– Skeittaus on kuitenkin taitolaji, jossa oppii itsenäisyyttä ja ajattelemaan omilla aivoilla.

Harrastajia ja ratoja on viime vuosina tullut lisää. Kuva: Ari Branthin

 

Faktaa: Wakeboarding on vesilautailua

  •  Wakeboardingin eli vesilautailun sukulaislajeja ovat vesihiihto ja lumilautailu. Kun vesihiihdossa henkilöä vedetään veneen perässä, vesilautailussa eteenpäin avustaa sähkömoottoroitu kaapeli, joka kulkee määrättyä rataa ilmassa. Erona vesihiihtoon on suksien sijaan käytettävä wakeboard, eli vesilauta.
  • Laji on rantautunut Suomeen 2000-luvulla. Vuonna 2008 valmistui Suomen ensimmäinen wakeboard-kaapelirata.
  • Harrastajia ja ratoja on viime vuosina tullut lisää. Aktiivia harrastajia on joitakin satoja ja ratoja kymmenkunta.
  • Ylöjärven Peltomäkeen avattiin viime kesänä suuri vesilautailurata. Suomen toinen täysimittainen wakeboarding-kaapelirata löytyy Kainuusta Ukkohalla Resortista. SM-kisojen järjestäminen onnistuu vain täysimittaisilla radoilla.
  • Kausi on Suomessa lyhyt, keskimäärin kolme kuukautta, joten moni harrastaja käy esimerkiksi Filippiineillä, Marokossa tai Turkissa treenaamassa.
  • Lajia on ehdotettu olympialajiksi.