Ikäihminen – kuka hän on? Mille hän näyttää?
Gerontologian professori Marja Jylhän haastattelu Aamulehdessä toi esiin ”kasvottomuuden” ikäihmiskäsitteen kohdalla: kun jäämme eläkkeelle, me katoamme suurin piirtein kuntakartalta ja saamme nimen: vanhus.
Itse asiassa käsitteellä vanhus tarkoitetaan ikäihmisiä, jotka ovat saaneet palvelupäätöksen ja näin ollen todettu palvelujen tarpeessa oleviksi ihmisiksi. Vanhuskäsite ei siis ole ikäkysymys vaan palvelutarvekysymys.
Puhuessamme ikäihmisten ryhmästä on ymmärrettävä se, että tässä joukossa on terveyden- ja hyvinvoinnin kautta arvioitaessa, useammassa elämänvaiheessa eläviä ihmisiä: omatoimisia omaa elämäänsä eläviä, erilaisien kremppojen kanssa eläviä, kotiin jo jääneitä liikuntarajoitteisia ja sitten palveluja tarvitsevia ihmisiä.
On ymmärrettävä, että vanhus ja ikääntyvä ihminen tarvitsevat erilaisia palvelu- ja tukitoimia elämäänsä. On kannettava suurta huolta hyvinvointialueille siirtyvistä vanhuspalveluista; palveluita kehitetään valtakunnallisten mittareiden kautta eli ihmistä pannaan pakettiin, muottiin. Kuitenkin jokaisella on omanlainen elämänpiiri ja omanlaiset lähtökohdat elämämme rakentamiseen. Mutta on myös kannettava huolta kuntien palveluiden piiriin jäävistä ikäihmisten aktiviteettipalveluista.
Kuulutan eläkeläisjärjestöjen yhteistä voimaa esimerkisi vanhusneuvosto-nimen korjaamiseksi. Me ajattelemme sanojen kautta asioita ja vanhusneuvosto ohjaa ajattelemaan vanhuspalveluiden kokonaisuuden hoitavaa neuvostoa. Mutta neuvoston tehtävä onkin paljon laajempi: koko ikäihmisten terveyden- ja hyvinvoinnin kirjo: asuminen, liikenne, liikunta, kulttuuri mutta myös huolenkantaminen vanhuspalveluista. Nimen siis pitäisi kuvata laajempaa vastuunkantamiskokonaisuutta.
Eläkeläisjärjestöjen yhteisvoimaa tarvitaan. Pirkanmaalla on virallistumassa eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin eli Peetu, niin kuin se on nimetty. Vanhusneuvostojen kohdalla saadaan todennäköisesti hyvinvointialueelle koko Pirkanmaan yhteinen vanhusneuvosto eli ikäihmisten yhteistyöelin. Katseet kohdistuvat näihin voimapisteisiin, joiksi toivon niiden muodostuvan.
Ikäihmisten itsensä on noustava puolustamaan oman ikäkautensa tarpeita ja puolustamaan heikoimpiensa palvelujen saamisen turvaamista: nopeaa yhteyttä apua tarvittaessa, joustavia palveluketjuja, mutta myös sitä, että ihminen säilyttää kasvonsa palveluiden pyörteessä. On voitava vastustaa sitä linjaa, mikä tällä hetkellä on uhkakuva: olemme RAI-mittariston muokkaamia tilastollisia lukuja, joita enenevässä määrin palvellaan digiyhteyksien kautta.
Maikki Hämäläinen-Ylikahri
sosiaalineuvos, aluevaaliehdokas (keskusta)
