Julkisiin palveluihin on käytettävissä aina rajallisesti resursseja. Verovarojen käytöstä päättävät valtuutetut joiden arvomaailma, perehtyneisyys ja asiantuntemus päätettävistä asioista vaihtelevat. Palveluja järjestettäessä ja talousarviota laadittaessa tulee aina miettiä, miten rajalliset resurssit järkevimmin käytetään.
Viranhaltijat oman alansa asiantuntijoina auttavat päättäjiä näiden päätösten tekemisessä, mutta poliittinen valta ja vastuu on aina luottamushenkilöillä.
Vaatii asiantuntemusta ja palvelujärjestelmän ymmärrystä kohdentaa resurssit siten, että ei tule tehtyä lyhytnäköisiä säästöjä, joista lopulta koituu enemmän kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa on kyse ihmisten elämään vakavasti vaikuttavista asioista.
Säästö väärässä kohtaa voi tarkoittaa esimerkiksi kärsimystä vanhukselle tai lastensuojelun piirissä olevan lapsen yksin jäämistä. Huolimattomasti ja asiaan perehtymättä tehty säästö voi tarkoittaa myös työntekijöiden liiallista kuormittumista ja tästä seuraavaa sairauspoissaolojen aaltoa ja jopa irtisanoutumisia.
Toisaalta suuri panostus johonkin kohtaan voi tarkoittaa sitä että toinen, ehkä vaikuttavampi palvelu jää ilman tarvitsemaan resurssia.
Tarkastuslautakunnan toimintakertomuksessa todetaan selkeästi, että kuntien uudet velvoitteet edellyttävät jatkuvaa resurssien uudelleen jakamista. Tämä koskee erityisen paljon niitä toimialoja, jotka ovat viime vuosina saaneet lakimuutosten mukanaan tuomia uusia velvoitteita kuten esimerkiksi sivistyspalveluita.
Tarkastuslautakunta toteaa vuoden 2020 kertomuksessaan, että sivistyksen palvelualueella suurin uhka onkin peruspalvelujen rahoituksen riittäminen.
Pelkästään iskulauseita ja fraaseja viljelemällä ei rakenneta laadukkaita palveluita, joissa kuntalaiset kokevat saavansa veroeuroilleen vastinetta. Tarvitaan perehtymistä ja ymmärrystä asukkaiden ja kuntatyöntekijöiden arjesta sekä ymmärrystä siitä miten isoista asioista me kuntapäättäjät todella päätämme.
Lempäälässä leikattiin menokasvun lisäyksiä jokaiselta palvelualueelta 300 000 tulevan vuoden talousarvioita tehdessä. Perusteluksi leikkaukselle esitettiin mm. halu hillitä julkisia menoja.
Tällainen leikkaaminen ilman tarkempaa vaikutusten arviointia on huolestuttavaa siinäkin tapauksessa, jos lakisääteisten palvelujen tarpeen vuosittaista kasvua ei arvioida oikein. Vahvasti kasvavana kuntana on meillä jo monen vuoden ajan koettu riittämättömyyttä niin palvelujen tasossa kuin henkilöstömäärissä.
Vihreä valtuustoryhmä on toivonut vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttöön ottamista jokaisella palvelualueella. Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöön ottamisesta olemme tehneet aloitteen viime kaudella ja se päätettiin ottaa käyttöön. Vaikutusten arviointia tehdään meillä kuitenkin harmillisen vähän. Vaikutuksia tulisi arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä, ei siis vain esimerkiksi vuodeksi eteenpäin.
Kysymmekin, kuinka moni päättäjä tiesi, miten nämä menokasvun leikkaukset tulevat vaikuttamaan palveluihin ensi vuonna tai pidemmällä aikajänteellä? Erikoinen piirre politiikassa ja sen tekemisessä on myös, että päättäjät vaativat ensin menojen leikkauksia lähes miljoonalla ja seuraavassa lauseessa valittavat siitä, että esimerkiksi vanhustenhoitoon ei panosteta riittävästi. Tämä vaikuttaa melko kaksinaismoralistiselta.
Lempäälän Vihreä valtuustoryhmä
